Conjoint-analyysi on tehokas tilastollinen markkinatutkimuksen työkalu, joka tarjoaa syvällistä ymmärrystä kuluttajien mieltymyksistä ja auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä tuotekehityksessä, hinnoittelussa ja markkinoinnissa.

Sukupolvet muodostavat ajassa eteenpäin liikkuvan kulutuskäyttäytymisen kokonaisuuden. Koska kaikille sukupolville voidaan tunnistaa ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat heidän valintoihinsa, on loogista ja relevanttia tarkastella myös oman brändin asemaa eri sukupolvien välillä. Kun ymmärrämme sukupolvien eroja voimme miettiä keinoja vaikuttaa oman brändimme houkuttelevuuteen ja kysyntään, ja laatia ennusteita siitä, miltä brändin tulevaisuus näyttää tämän hetken toimien valossa.

Taloustutkimus on mukana toteuttamassa useita kansallisia sekä kansainvälisiä julkisia ja tieteellisiä tutkimushankkeita, jotka omalta osaltaan tuottavat tietoa ja näkemyksiä tukemaan yhteiskuntaa, yrityksiä ja kansalaisia tämän päivän ja tulevaisuuden haasteiden voittamisessa. Kun tieto on kerätty laadukkaasti, voidaan siihen luottaa ja sen pohjalta tehdä tutkittuun tietoon perustuvia johtopäätöksiä ja toimintasuunnitelmia.

Päättäjäkohderyhmiä haastateltaessa edustavuusvaatimukset tulee huomioida toisaalta vastaajan edustaman organisaation taustatekijöittäin kuten henkilöstön määrä, toimiala, sijainti ja toimipaikan tyyppi - toisaalta vastaajan päätöksentekorooli huomioiden (ylin johto, asiantuntijat jne.). Yritysten kokoluokittain määritettävät kiintiöt edellyttävät harkintaa pienten yritysten dominoidessa lukumääräisesti ja suurten liikevaihdollisesti. Erityyppisten organisaatioiden tavoittamisen vaativuus vaihtelee voimakkaasti.

Älykkyystesteillä mitattu älykkyys on yhteydessä moniin yksilölle suotuisiin asioihin, kuten korkeaan tulotasoon, hyvään ammatilliseen asemaan, vähäisiin työttömyysjaksoihin ja vähäiseen masentuneisuuteen, aktiivisempaan ja liikkuvaisempaan elämään, stressinsietokykyyn ja ongelmanratkaisutaitoihin.

Taloustutkimus LAB tarjoaa uutena palveluna asiantuntijaluentoja ja -alustuksia erilaisiin tilaisuuksiin, kuten seminaareihin, keskustelutilaisuuksiin ja organisaatioiden sisäisiin päiviin.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto julkaisi lokakuussa Being Black in the EU-selvityksen tulokset, joista selviää, että Suomi sijoittuu kärkipäähän tutkituista Euroopan unionin maista rasismia mitattaessa.

Työnantajamielikuvasta on tullut ratkaiseva tekijä hyvien työntekijöiden houkuttelemiseksi ja toisaalta heistä kiinni pitämiseksi.

Suomessa syntyi keskikesästä yhtäkkisesti huutava tarve keskustelulle rasismista, kun perussuomalaisten ministerien kirjoituksia, viestejä ja some-päivityksiä alettiin tarkastella perusteellisesti. Samalla erityisesti tiedotusvälineissä tuli tarve hahmottaa, minkälaista rasismi Suomessa on, millaisia kokemuksia rasismin kohteilla on, kuinka moni suomalainen on rasisti ja missä määrin erityisesti perussuomalaisten kannattajat ovat rasisteja.

Mitä kannattaa pitää mielessä kun mielipidemittausten tai politiikan "pollien" tuloksia tulkitaan?