Kuinka tuotamme luotettavaa tietoa tieteen, yhteiskunnan ja yritysten tueksi: väestöä edustavat tutkimukset
Yhteiskunnassamme niin tutkijat, päättäjät, yritykset kuin kansalaisetkin kamppailevat erilaisten kysymysten kanssa arjessa ja tulevaisuutta miettiessään. Meitä huolettavat muun muassa luonnon kantokyky ja yhteiskunnan rakennemuutokset. Miten rajalliset resurssit saadaan riittämään työelämässä? Mistä saadaan osaavaa työvoimaa? Miten energia saadaan tuotettua ympäristö ja kustannukset huomioiden? Miten jatkuva digitalisoituminen vaikuttaa niin yrityksiin kuin kansalaisiin? Mitä meille tarkoittaa väestön ikääntyminen, ihmisten hyvinvoinnin haasteet ja demokratian tila?
Taloustutkimus on mukana toteuttamassa useita kansallisia sekä kansainvälisiä julkisia ja tieteellisiä tutkimushankkeita, jotka omalta osaltaan tuottavat tietoa ja näkemyksiä tukemaan yhteiskuntaa, yrityksiä ja kansalaisia tämän päivän ja tulevaisuuden haasteiden voittamisessa. Kun tieto on kerätty laadukkaasti, voidaan siihen luottaa ja sen pohjalta tehdä tutkittuun tietoon perustuvia johtopäätöksiä ja toimintasuunnitelmia. Kerromme tässä muutamista merkittävimmistä tutkimustiedonkeruista, jotka olemme toteuttaneet Suomessa.
Edustavuus on tärkeä kriteeri markkina- ja mielipidetutkimuksissa. Isoissa yhteiskunnallisissa tiedonkeruissa edustavuuteen panostetaan erityisen paljon. Todennäköisyysotantaan perustuva edustavuus tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että kaikilla kohderyhmään kuuluvilla on yhtäläinen mahdollisuus tulla valituksi haastatteluun. Tämä puolestaan tarkoittaa käytännössä sitä, että otokseen valikoituneisiin henkilöihin otetaan kaikkiin yhteyttä riittävän monta kertaa, jotta tämä mahdollisuus toteutuu aidosti jokaisen kohdalla. Lähtöotoksen koko arvioidaan todennäköisen vastaaja-asteen mukaan, ja jokainen otokseen valikoitunut halukas vastaaja haastatellaan. Toinen edustavuuden tärkeä mittari on vastaaja-aste, joka nousee myös korkeammaksi, kun otokseen valikoituneille annetaan aito mahdollisuus tulla haastatelluiksi. Mikäli lähtöotos osoittautuu liian pieneksi, voidaan lisäotosta vapauttaa tasaisesti kaikille haastattelualueille, jotka on poimittu aina suhteessa väestömäärään eri alueilla ja kuntatyypeissä. Korkeaa edustavuutta vaativissa kyselyissä otokset poimitaan yleisesti joko väestötietojärjestelmästä tai kattavista puhelinnumerorekistereistä.
Eurobarometri mittaa julkisen mielipiteen kehitystä Euroopassa. Mittauskierroksia on vuodessa 8–10 ja jokaisella kierroksella Taloustutkimus haastattelee Suomessa vähintään 1000 vastaajaa henkilökohtaisesti tai videolinkin välityksellä kolmen viikon aikana. Haastattelut tehdään väestöä edustavasti koko maan kattavasti. Videohaastattelujen avulla pystytään haastattelut ulottamaan myös vaikeasti tavoitettaville alueille, mikä varmistaa tutkimusotoksen korkean edustavuuden. Barometria on tehty yhtäjaksoisesti vuodesta 1971 ja Suomessa vuodesta 1993. Se toteutetaan harmonisoidusti kaikissa EU-maissa ja myös EU:n kandidaattimaissa. Eurobarometrin pysyviä aiheita ovat muun muassa EU, Euroopan parlamentti ja demokratia. Lisäksi jokaisella kierroksella on vaihtuvia ajankohtaisia aiheita. Eurobarometrin aineistot ovat maailman suurimpia yhtenäisiä kyselydatoja ja sen tuloksia hyödynnetään EU:n päätöksenteossa, kansallisen päätöksenteon pohjana sekä akateemisen tutkimuksen aineistoina. Eurobarometrin toimeksiantaja on Euroopan komissio ja tutkimuskumppani Verian (ent. Kantar Public).
SHARE-ERIC – Survey of Health, Aging and Retirement in Europe on maailman suurin tieteellinen ikääntymistutkimus, joka kuuluu Euroopan Unionin tutkimusinfrastruktuuriin. Tutkimusta on kansainvälisesti koordinoinut Max Planck Yhteisö, mutta vuodesta 2022 lähtien SHARE-Berlin on ollut oma tutkimusinstituuttinsa. Tutkimus toteutetaan harmonisoidusti lähes kaikissa Euroopan maissa, minkä vuoksi data on vertailtavaa maiden kesken. Kysymyksiä on muun muassa terveydestä, taloudellisesta tilanteesta, henkilöhistoriasta (asuminen, perhesuhteet, työhistoria) ja sosiaalisista kysymyksistä. Lisäksi tutkimuksessa on fyysisiä ja kognitiivisia testejä. Puristusvoimatestillä mitataan ylävartalon toimintakykyä ja kognitiivisilla testeillä muun muassa muistia, visuaalista hahmotusta ja laskukykyä. Kyseessä on pitkittäistutkimus, jossa Taloustutkimus haastattelee joka toinen vuosi henkilökohtaisina haastatteluina yli 50-vuotiaita edustavasti ympäri Suomen. Vastaajia kierroksen mukaan 1300–2000. Dataa on Suomessa hyödynnetty muun muassa väestöpolitiikkaa tutkineessa Valtioneuvoston selvityksessä. Kansainvälisesti tutkimusjulkaisuja on jo lähes 4000.
Taloustutkimus on toteuttanut Suomen kansalliselle vaalitutkimuskonsortiolle Aluevaalitutkimuksen 2021 ja Eduskuntavaalitutkimukset 2019 ja 2023. Vuoden 2019 tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina, mutta menetelmä muutettiin Aluevaalitutkimukseen ja kirje- ja onlinekyselyn yhdistelmäksi. Tämä muutos mahdollisti otoskoon kasvattamisen ja laajan maantieteellisen kattavuuden.
Linkkejä tutkimuksiin:
Vaalitutkimukset: http://vaalitutkimus.fi
SHARE:
https://share-eric.eu/impact/research-results
https://share-eric.eu/data/data-access
https://www.vaestoliitto.fi/tutkimus/ikaantyminen-ja-sukupolvet/share/
Eurobarometri:
https://finland.representation.ec.europa.eu/system/files/2023-03/Eurobarometer_98_Winter_2022-2023_final_Finland.pdf
https://finland.representation.ec.europa.eu/system/files/2023-12/2023-12-20%20Standard%20Eurobarometer%20100%20%20Autumn%202023%20Public%20Opinion-Finland.pdf
Lisätietoja ja yhteydenotot:
Sakari Sandqvist
Senior insight manager
sakari.sandqvist@taloustutkimus.fi
