Blogit


Blogi
15.04.2021

Esimerkkiblogi

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan, sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan. Sanat suussani sulavat, puhe'et putoelevat, kielelleni kerkiävät, hampahilleni hajoovat. Tässä on linkki.Veli kulta, veikkoseni, kaunis kasvinkumppalini! Lähe nyt kanssa laulamahan, saa kera sanelemahan yhtehen yhyttyämme, kahta'alta käytyämme! Harvoin yhtehen yhymme, saamme toinen toisihimme näillä raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla. Tässä on hoveroitu linkki. Lyökämme käsi kätehen, sormet sormien lomahan, lauloaksemme hyviä, parahia pannaksemme, kuulla noien kultaisien, tietä mielitehtoisien, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa: noita saamia sanoja, virsiä virittämiä vyöltä vanhan Väinämöisen, alta ahjon Ilmarisen, päästä kalvan Kaukomielen, Joukahaisen jousen tiestä, Pohjan peltojen periltä, Kalevalan kankahilta. Niit' ennen isoni lauloi kirvesvartta vuollessansa; niitä äitini opetti väätessänsä värttinätä, minun lasna lattialla eessä polven pyöriessä, maitopartana pahaisna, piimäsuuna pikkaraisna. Sampo ei puuttunut sanoja eikä Louhi luottehia: vanheni sanoihin sampo, katoi Louhi luottehisin, virsihin Vipunen kuoli, Lemminkäinen leikkilöihin. Viel' on muitaki sanoja, ongelmoita oppimia: tieohesta tempomia, kanervoista katkomia, risukoista riipomia, vesoista vetelemiä, päästä heinän hieromia, raitiolta ratkomia, paimenessa käyessäni, lasna karjanlaitumilla, metisillä mättähillä, kultaisilla kunnahilla, mustan Muurikin jälessä, Kimmon kirjavan keralla. Vilu mulle virttä virkkoi, sae saatteli runoja. Virttä toista tuulet toivat, meren aaltoset ajoivat. Linnut liitteli sanoja, puien latvat lausehia.
Blogi
03.03.2021

Johtaja – katso ihmistä, älä matriisia

Opiskelin aikoinaan Helsingin kauppakorkeakoulussa suurten, keskisuurten ja pienten yritysten johtamista, muun muassa. Näin jälkikäteen tarkasteltuna merkittävin ero noiden välillä oli se, että suuryritysten johtamisen opiskelu keskittyi aika paljon organisaatiomallien pyörittelyyn, linjaorganisaatiosta matriisiin jne. Ja sitten kun mentiin kohti pienempiä yrityksiä, markkinoinnin merkitys alkoi kasvaa opetuksessa. Pk-yrityksen johtaminen olikin jo aika paljon markkinoinnin tekemistä.Nyt aika pitkän käytännön johtamisen ja markkinoinnin kokemuksen jälkeen tekee mieli sanoa, että opetuksessa olisi saanut olla huomattavasti enemmän ihmisen psykologian ymmärtämistä. Sillä mitään organisaatioita ei johdeta menestyksekkäästi pelkillä organisaatiomalleilla eikä asiakkaita saada ostamaan millä tahansa markkinoinnilla. Väitän, että kaiken onnistuneen johtamisen ja markkinoinnin takana on ymmärrys ihmisen psykologiasta, oivallus ja tieto siitä, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat.Nyt pandemian keskellä on helppo havaita, miten valtakunnan johtaminen kriisissä takkuaa kansalaisten psykologian kourissa. Kun hallitus kertoo poikkeusoloista ja että ravintolat suljetaan runsaan viikon päästä, niin kansa ryntää ravintolaan ”vielä kun ehtii”. Vaikka pitäisi tietenkin jäädä heti kotiin, koska jokainen kohtaaminen muiden kanssa on riski itselle ja muille. Eihän hallitus sulje ravintoloita siksi, että haluaa kiusata ravintoloitsijoita, vaan koska ravintolat ovat oiva paikka taudin leviämiselle ja hallitus haluaa pysäyttää kaikille tuhoisan pandemian. Koronaepidemian katkaisu ei kuitenkaan onnistu ilman, että ihmiset itse rajoittavat kontaktejaan ja suojautuvat maskein ja käsidesein välttämättömissä kohtaamisissa.Sama laskettelukeskusten kanssa. Eihän ole mitään mieltä siinä, että ihmiset ympäri Suomen kokoontuvat yhteen paikkaan viettämään vapaa-aikaansa yhdessä, ja sen jälkeen palaavat kotiseuduilleen, mahdollisesti virusmaisten tuliaisten kanssa. Mutta ihmiset toimivat näin, koska ovat itsekkäitä ja ajattelevat ensisijaisesti omaa nautintoaan. Näitä esimerkkejä löytyy loputtomasti.Tarinan opetus on yksinkertaisesti se, että johtaminen ei onnistu parhaiten käskemällä, vaan motivoimalla, saamalla ihmiset haluamaan samaa asiaa. Ja koska ihminen on luonnostaan itsekäs ja omaa etuaan ensisijaisesti ajava eläin, onnistunut johtaminen edellyttää sitä, että yksilön etu on sama kuin organisaation etu. Organisaatio ja sen toiminta täytyy rakentaa ja perustella niin, että se tukee molempien hyvinvointia, ja se täytyy myydä työntekijöille niin, että työntekijät ymmärtävät itse, miksi asioita tehdään niin kuin niitä tehdään. Tai mitä kohden jokaisen tulisi pyrkiä omassa tekemisessään.Määräyksillä ja ohjeistuksilla voi toki yrittää johtaa, ja tiettyyn rajaan asti sekin toimii. Aina joku noudattaa ohjeita. Mutta osa ei noudata - koska ei halua tai koska ei ymmärrä. Tiedon puute onkin merkittävä tekijä johtamisessa. Tietoa puuttuu sekä johtajilta että johdettavilta. Tietoa ja ymmärrystä. Sen vuoksi valitsin itse aikoinaan markkinatutkimuksen toimialan omaksi työpaikakseni – jotta voisin tarjota tietoa päätöksenteon tueksi. Tietoa ihmisten toiminnan drivereista, motivaatiotekijöistä. Mitä ihmiset haluavat, miten he sen perustelevat, mikä saa heidät liikkeelle, mihin he ovat valmiita ja mihin eivät, mitä he aikovat seuraavaksi tehdä, mitä he eivät halua tehdä. Näiden asioiden tietäminen ja tunteminen on jokaisen johtajan tärkein resurssi. Oli kyse valtionjohtajasta, yrityksen johtajasta, markkinointijohtajasta, HR-johtajasta, kenestä tahansa. Jotta ihmiset saa toimimaan saman päämäärän eteen tai halutulla tavalla, pitää ihmiset tuntea, pitää tietää mitä ja miten he ajattelevat. Siksi johtamisen ja ihmisen psykologian opiskelu olisi mielestäni tärkeämpää kuin se, että päättääkö keskijohto asioista linjassa vai matriisissa.Kari RooseCMOkari.roose@taloustutkimus.fi 
Blogi
17.02.2021

Miten estetään kuntavaaleja floppaamasta?

Kiinnostus vaalien alla tehtäviin tutkimuksiin on kasvanut tasaista tahtia vaali vaalilta. Erityisen kiinnostavia ovat olleet eduskuntavaalit ja presidentinvaalit, eurovaaleihin ei kukaan ole halunnut panostaa tutkimuksin. Ennen edellisiä kuntavaaleja 2017 tehtiin jonkin verran paikallisia tutkimuksia. Tämä selittynee pormestarimallin yleistymisellä sekä sillä, että ne puolueet, joille se on tarkoituksenmukaista, pyrkivät tekemään kuntavaalista yleisvaalit, jossa mitataan hallituksen onnistumista.Kunta-asioilla ei silti ole juurikaan tekemistä valtakunnan politiikan kanssa. Ainakaan sellaisten asioiden kanssa, joista kansa on kiinnostunut. Mutta nyt olisi tarjolla oikeakin kunta-aihe. Nimittäin, miten sote toteutetaan? Kuntalaisilla taitaa vaan olla jo soteähky.Tällä kertaa vaalien päällä leijuu lisäksi covid-19 uhka. Oikeusministeriön virkakoneisto haluaa siirtää vaalit, mutta poliitikot eivät. Terveysturvallisuuteen liittyvän pelon takia äänestysprosentti uhkaa jäädä alhaiseksi, jopa alle 50 prosentin. Lähestytään USA:n presidentinvaalin lukemia. Eurovaalien jälkeen kuntavaalit ovat tähänkin asti olleet ne vähiten kiinnostavat, vaikka asiat ovatkin lähimpänä meitä jokaista. Mitä voidaan tehdä kiinnostuksen herättämiseksi? Nyt kuntavaaleihin ajetaan enemmän tai vähemmän pimennossa.Kannatusmittaajalle kuntavaalit ovat haastavat mitata. Kuntakohtaiset vaihtelut vaaleista toiseen ovat suuremmat kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Ehdokasasettelulla on suuri merkitys. Luotettavuuden aikaansaamiseksi otoskoon yhdessä kunnassa pitää olla lähes yhtä suuri kuin eduskuntavaalissa koko maassa. Sellaista taloudellista panostusta ei oikein tahdo löytyä keneltäkään – raha muodostuu tutkimisen esteeksi.Yksi mahdollisuus olisi toteuttaa tutkimus ns. monitilaajatutkimuksena. Esimerkiksi puolueet voisivat tässä kohtaa lyödä hynttyyt yhteen ja tilata yhdessä tutkimuksen – kaikki saisivat samat tulokset. Toki tutkimuksessa voi olla lyhyt puoluekohtainen osio omia tarpeita varten. Kustannukset olisivat kuitenkin vain murto-osa yksinoikeudella omalle puolueelle tehdystä tutkimuksesta. Mediatkin voisivat vaalikiinnostusta lisätäkseen teettää tutkimuksia ajankohtaisista seudullisista tai vaikka vain paikallisista aiheista. Joka kunnassa varmasti tiedetään, mitkä teemat kuntalaisia puhuttavat.Jollain tavalla kiinnostuksen on herättävä, muuten tulossa on kaikkien aikojen pannukakku, ainakin äänestysprosentilla mitattuna. Tutkimukset ovat hyvä vaalikiinnostuksen herättäjä.Jari Pajunentoimitusjohtajajari.pajunen@taloustutkimus.fi
Blogi
10.02.2021

Ratkaiseeko maskiton äänestäjä kuntavaalit?

Suomalainen äänestäjäkunta on perinteisesti jakautunut erilaisten ulottuvuuksien kautta. On maaseutu–kaupunki-, kansainvälisyys–kansalliset asiat-, eliitti–kansa-, ympäristö–talous- ynnä muita vastakkainasetteluja.Nyt kun huhtikuun kuntavaalit lähestyvät yhtä vauhdikkaasti kuin valon määrä lisääntyy, politiikkaan on ilmaantunut aikaisempiin vaaleihin verrattuna uusi, näkyvä ulottuvuus: kasvomaskin käyttö.Eräs perussuomalaisiin kallellaan oleva ystäväni on todennut, että hän ei hiero käsiinsä ”limaa” (eli desinfiointiainetta) eikä laita naamalleen ”räppänää” (kasvomaskia). Sanavalinnat kuvaavat tietyn väestönosan asenteita koronatorjuntaa ja rajoituksia kohtaan.Tällaista ajattelutapaa esiintyy kaikkien puolueiden keskuudessa, mutta tilastojen valossa perussuomalaisten kannattajat ovat keskimääräistä haluttomampia maskin käyttöön: syksyllä 2020 Yle uutisten toimeksiannosta tekemässämme kyselytutkimuksessa yli puolet, 56 prosenttia, perussuomalaisten kannattajista totesi, että he eivät käytä kasvomaskia ollenkaan.Tunnollisimpia maskinkäyttäjiä, ainakin oman ilmoituksensa mukaan, ovat vihreiden kannattajat, joista vain 22 prosenttia ei käytä maskia. Perussuomalaisten maskivastaisuus on huomattavan suuri verrattuna myös kokoomuksen (34 prosenttia ei käytä maskia), vasemmistoliiton (32 %) ja Sdp:n (30 %) lukemiin.Perussuomalaisten päävastustajakseen nimeämän keskustan kannattajilla luku on 42 prosenttia.”Räppänän” vieroksuminen on sidoksissa sukupuoleen, sillä miehistä 44 prosenttia ei syksyisen tutkimuksemme mukaan käytä maskia, ja naisilla luku on 31 prosenttia.Luvuissa näkyy myös alueellinen vastakkainasettelu: perussuomalaiset on miesvaltainen puolue, jonka kannattajat asuvat keskimääräistä useammin väljästi omakotitaloissa. Vihreiden naisvaltainen kannattajakunta taas viihtyy enemmänkin kaupungeissa. Keskusta on siinä välimaastossa, ja asuinpaikkatoiveissa perussuomalaiset ovat itse asiassa keskustalaisempia kuin keskustalaiset itse!Maskin käyttöhalukkuus tai -haluttomuus sekä pelko samoihin äänestystiloihin tunkemisesta muiden kanssa saattaa vaikuttaa kuntavaalien äänestystuloksiin.Työikäiset perussuomalaiset tuskin jättävät kuntavaaleissa äänestämättä koronanpelon takia. Lisäksi perussuomalaiset ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan Sdp:n ja keskustan kannattajissa on keskimääräistä iäkkäämpää väkeä, jolle digitaalinen kampanjointi on vierasta. Puolueilla onkin täysi syy pelätä, että heidän äänimääränsä jäävät vaatimattomiksi, ellei vaaleja lykätä tuonnemmaksi. Tuskin niitä lykätään, paitsi jos koronatilanne räjähtää aivan katastrofaaliseksi.Juho Rahkonentutkimus- ja asiakkuusjohtajajuho.rahkonen@taloustutkimus.fi
Blogi
15.12.2020

Hyvää joulua ja menestyksekästä ensi vuotta!

Kiitos Sinulle asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme vuodesta 2020! Vuosi on ollut monella tapaa poikkeuksellinen ja vaikeakin, mutta yhdessä selvisimme siitä. Aika paljon pääsimme myös auttamaan tässä kansallisessa savotassa tekemällä paljon pandemiaan liittyvää tutkimusta, toivottavasti se on osaltaan auttanut tätä tietoa tarvitsevia ja meitä kaikkia. Toivotamme parempaa ja menestyksekästä vuotta 2021 - haluamme olla jatkossakin luottokumppani teille kaikille.Nyt joulun alla haluamme antaa hyvää myös eteenpäin ja tuemme Pelastakaa Lasten kotimaan työtä. Joululahjoitusten turvin ehkäistään syrjäytymistä ja autetaan kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä. Hyvää Joulua siis myös kaikkiin koteihin ja kaikille lapsille! 
Blogi
06.11.2020

Mittaustulos vai ennuste?

Gallupit ennustivat taas väärin…. on ollut yleinen kommentti toimittajilta USA:n vaalien ääntenlaskennan edetessä. Myös akateemiset kommentaattorit viestivät näin ja tuomitsevat gallupin tekijät epäonnistujiksi. Kommentit ovat yhtä oikeita kuin Trumpin julistukset vaalivoitosta tai vähintään ennenaikaisia. En itse edes lähtisi täältä neuvomaan sikäläisiä mielipidemittaajia tuntematta olosuhteita. Ja sitä paitsi, kun USA:n presidentinvaalin ääntenlaskenta on edennyt, on tulos muuttunut lähelle viimeisiä mittauksia.Yksi asia keskustelussa häiritsee erityisesti. Toimittajat ja akateemikot puhuvat itsepintaisesti ennusteista. Kuitenkin ne mielipidemittausyritykset, joiden laskelmat perustuvat haastatteluihin, mittaavat kannatusta tietyllä hetkellä. Ne eivät ole ennusteita vaan tilannekuva mittaushetkellä. Erikseen ovat sitten analytiikkafirmat, jotka ottavat pohjalle mittaukset ja tekevät sen jälkeen omia laskelmia tarkoituksena ennustaa vaalitulos. Tässä on selvä ero.Vaaleja edeltävinä päivinä tapahtuu aina muutoksia. Joku muuttaa mieltään, joku ei lähde äänestämään, ja joku toinen taas lähtee äänestämään. Lisäksi vastaako vastaaja totuudenmukaisesti? Mielipidemittaukset eivät voi kertoa aivan täsmällistä vaalitulosta kuin sattumalta.Otoskoolla on myös väliä. Otantateorian mukaan 50/50 tilanteessa ei ole juurikaan merkitystä sillä, onko otoskoko 1000 (virhemarginaali 3,2 %) tai 2000 (2,2 %) jos oletetaan, että satunnaisotanta toimii. Mutta 500 (virhemarginaali 4,5 %) ja 1000 (3,2 %) vastaajan otoksissa ero on jo selkeä. Minusta 4,5 % virhemarginaali on aika iso. Esimerkiksi Pennsylvaniassa viimeiset mittaukset perustuivat 500 haastatteluun.Entä otoksen satunnaisuus? Kun katsotaan Bidenin ja Trumpin äänien kertymistä piirikunnittain, niin kannatus on hyvin erilaista. Biden on ylivoimainen kaupungeissa, Trump maaseudulla pienissä piirikunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen laadukas otoksen täytyy todellakin olla satunnainen. Ja se olisi paljon helpompaa, jos kannatusprofiilit olisivat lähellä toisiaan. Mutta kun näin ei ole, ovat suuremmat otoskoot suotavia. Jäävätkö jotkut alueet kokonaan otoksen ulkopuolelle, jos otos on pieni?Lisäksi USA:n vaalijärjestelmä korostaa eroja mittaustulosten ja valitsijamiesmäärien välillä. Kymmenyksen erolla kannatusprosentissa voi olla useiden prosenttiyksiköiden vaikutus valitsijamiehissä.Jari Pajunentoimitusjohtaja
Blogi
13.07.2020

Soittobotit, peukku ylös vai alas?

Todennäköisesti useimmat meistä ovat päässeet soittorobottien eli ns. bottien kohteeksi. Kyseessä on sovellus, johon saadaan haluttu ääni ja etukäteen ohjelmoidut kysymykset. Kehittyneemmät botit pystyvät jollakin tavalla reagoimaan vastauksiin. Botti kuulostaa ihanteelliselta ratkaisulta esimerkiksi markkinatutkimukseen, mutta asia ei ole yksinkertainen. Kapasiteettiongelmat saadaan varmaan ratkaistua, mutta tutkimushaastattelu on kuitenkin vuorovaikutusta, ja kysymykset riippuvat usein aikaisemmista vastauksista. Botit eivät pysy perässä. Lisäksi niitä on täysin mahdoton ohjelmoida niin, että botti voisi reagoida kaikkiin  yllättäviin vastauksiin.Botteja on käytetty ”tutkimuksiin”, mutta tosiasiallinen tarkoitus on ollut kerätä yhteystietoja myyntitarkoituksessa, mutta sitähän botit eivät kerro. Palvelua tarjoavat eivät ole sitoutuneet markkinatutkimusalan ja mielipidemittausalan koodistoon. Tässä täytyy myös vastaajan olla tarkkana mihin vastaa. Eteen on tullut myös tapaus, jossa selvästi pyrittiin johtamaan vastaajaa harhaan siinä, kuka tutkimuksen tekee.Jos ajatellaan tutkimuskäyttöä, pitäisi vastaajalle kertoa selvästi, että hän keskustelee botin kanssa. Ja jos näin sanotaan, se tuskin parantaa vastaamishalukkuutta.Taloustutkimus ei käytä botteja. Olemme kyllä pienesti testanneet, mutta johtopäätös oli selvä. Niistä ei ole hyötyä tutkimuskäyttössä. Laadukkaaseen vastaamiseen tarvitaan kaksi ihmistä,  jos tarkoitus on ylipäätään tehdä henkilökohtainen haastattelu. Äkkiseltään voisi luulla, että persoonattomalle botille vastataan paremmin arkaluontoisista asioista. Kokemuksemme kertoo kuitenkin toista, mitä arkaluontoisempi asia, sitä enemmän tarvitaan inhimillistä kontaktia. Ja luottamusta haastattelijan ja haastateltavan välille.Lopuksi pikku vinkki. Jos ulkomailta soitetaan lontooksi niin botin varma tunnusmerkki on lause:  ”Do not try to put a face on a name, because we have never met”.Hyvää kesää.Jari PajunenCEO
Blogi
29.06.2020

Tutkijan rehellinen vastaus: en minä vaan tiedä!

Eräs ulkomaisessa yliopistossa työskentelevä tutkija otti minuun yhteyttä ja kysyi, onko meillä tutkittu suomalaisten asenteita maskien käyttöön. Hänellä oli vahva hypoteesi, että Suomessa maskeja ei pidetä länsimaiseen kulttuuriin sopivina. Tutkija oli kiinnostunut, löytyisikö valmiista datasta lisävalaistusta hänen arviolleen.Kuten niin usein, olemassa olevasta datasta ei löytynyt suoraa vastausta spesifiin miksi-kysymykseen. Olimme kyllä toukokuussa tutkineet suomalaisten suhtautumista maskeihin ja havainneet, että 11 prosenttia kannatti maskipakkoa, 35 prosenttia suositusta ja 47 prosenttia sitä, että ei anneta pakkoa eikä suositusta. 7 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.Tutkimusprojekteissa on aina budjetin asettamat pituusrajoitukset, ja perustelut mielipiteille jäivät tällä kertaa valitettavasti selvittämättä. Niistä ei haluttu maksaa ekstraa.Kun minulta kysytään, miksi mielipiteet ovat sellaisia kuin ovat, yleensä lähden etsimään selitystä materiaalisen todellisuuden luomista puitteista. Maantieteelle emme voi mitään, sanoi jo kaimani Juho Kusti Paasikivi. Suomi on Euroopassa pussinperällä, meren saartama harvaan asuttu maa, jossa on melko helppo pitää sosiaalista etäisyyttä – ennen koronaakin olimme tottuneet jättämään kanssaihmisiimme kunnon hajuraon.Toinen mahdollinen selitys johtuu suomalaisten pragmaattisesta ja koruttomasta uudisraivaajamentaliteetista: meillä ei koreilla vaatteilla, autoilla eikä millään muullakaan.Maskit ovat ennen kaikkea symbolinen ele – niillä muistutetaan muillekin, että kulkutauti on liikkeellä. Jotta maskit suojaisivat kunnolla, niiden pitäisi olla ammattilaistasoisia ja niitä pitäisi vaihtaa vähän väliä, kuten sairaaloissa. Suomalainen ei symboleista perusta. Hän on vähäeleinen ja jämpti kuin se taannoisten Byggmax-mainosten suomalainen mies.Väitän, että maantiede selittää pitkälti sen, miksi esimerkiksi Suomessa, Norjassa ja Islannissa koronatilanne on kaiken aikaa ollut hyvin hallussa. Ruotsi on paljon eurooppalaisempi, kansainvälisempi ja kaupungistuneempi maa, ylipäänsä eri kaliiperia kuin muut Pohjoismaat, ja siksi siellä on ollut vaikeampi estää viruksen leviämistä.Yllä oleva on kuitenkin omaa päättelyäni, ja palataksemme alkuperäiseen kysymykseen, miksi suomalaiset vierastavat maskeja, rehellinen vastaukseni on: en tiedä.Ongelmaan on kuitenkin olemassa nerokkaan yksinkertainen ratkaisu: tehdään kyselytutkimus!Vaikka nykymaailma tursuaa monenlaista dataa ja informaatiota, suurin osa siitä on merkityksetöntä kohinaa ja tuskin tarjoaa vastausta juuri haluttuun tiedontarpeeseen. Sen sijaan, että alettaisiin monimutkaisesti ja vaivalloisesti etsiä epävarmaa vastausta pöyhimällä ja yhdistelemällä olemassa olevaa dataa, miksi emme tuottaisi uutta ja ajantasaista täsmätietoa?Ammattitaitoisesti tehdyn kyselytutkimuksen voima on siinä, että se luo selkeyttä kaoottiseen maailmaan tarjoamalla tietoa juuri siitä asiasta kuin halutaan.Yksinkertaista, rakas Watson!Juho Rahkonenjuho.rahkonen@taloustutkimus.fi