Kannatusmittaukset hyvin kartalla vaalituloksesta

Viimeisellä viikolla ennen vaaleja julkaistiin kaksi kyselytutkimuksiin perustuvaa puoluekannatusmittausta, jotka olivat molemmat varsin lähellä vaalitulosta. Taloustutkimus mittasi neljän suurimman puolueen järjestyksen vaalituloksen mukaisesti. Vihreiden ja Vasemmistoliiton ennakoitua suurempi alamäki oli pieni yllätys. Tähän vaikutti varmasti erityisesti SDP:n pyrkimys tehdä tästä pääministerivaali, mikä johti siihen, että kolmen suurimman puolueen kannatus oli ennakoitua suurempi keskisuurten puolueiden kustannuksella.

Mittaajan sekä äänestäjän näkökulmasta viimeisinä päivinä oli liikettä, mikä vaikutti vaalitulokseen. Tämä on demokratian näkökulmasta hyvä asia. Vaalit ratkaistaan siis äänestyskopissa ja viimepäivien kampanjoinnilla on merkitystä.  Kyselytutkimuksiin perustuvat mittaukset kertovat tilanteen useita päiviä ennen vaaleja. Väliin jää monta päivää vakuuttaa äänestäjät.

Mittauksissa käytetään vakioituja korjauskertoimia, joiden laskemisen periaate on pysynyt samana pitkään. Jokainen vaali on aina erilainen, miksi kertoimet voivat viedä myös vähän vinoon. Korjauskertoimien rukkaaminen yhtä vaalia varten on kuitenkin arveluttavaa. Vaalituloksiin vaikuttavien muutosten ajurit ovat eri vaaleissa erilaiset. Sen takia esim. Taloustutkimus on valinnut vakiintuneiden kertoimien tien. Se johtaa pitkässä juoksussa luotettavampiin tuloksiin.

Varsinaisia vaaliennusteita on pyritty tekemään analytiikan keinoin, mallintamalla aikaisempaa äänestyskäyttäytymistä. Näissäkin tekniikoissa on hyödynnetty muiden tekemiä puoluekannatusmittauksia. Esim. Accuscore on joskus osunut hyvinkin oikeaan. Viime vaaleissa kuitenkin kyselytutkimukset ovat olleet lähempänä vaalitulosta. Johtuen juuri vaalien erilaisuudesta ja human factor -tekijästä. Joku poliitikko on sanonut, että äänestäjät ovat hyvin epäluotettavia. Onneksi näin.

Näissä vaaleissa oli myös kunnianhimoinen yritys toteuttaa exit poll (MTV/Åbo Akademi). MTV julkaisi siihen perustuvan ennusteen puoli tuntia äänestämisen päättymisen jälkeen. Exit pollin pitäisi nimenomaan kertoa vaalitulos mahdollisimman tarkasti. Exit pollin toteuttamismahdollisuuksia on Taloustutkimuksessakin monesti laskettu. Sellaisen tekeminen laadukkaasti on kallista. Suomessa tulospalvelu on nopeaa; tulos on käytännössä valmis kahdessa tunnissa, joten exit pollin lisäarvo suhteessa kustannuksiin on kyseenalainen. Tilanne olisi eri, jos oikean vaalituloksen saaminen kestäisi päiväkausia.   

Suomi on hyvä maa tehdä kyselytutkimuksia. Moneen muihin maihin verrattuna Suomessa suhtaudutaan niihin avoimemmin. Täällä myös kyselyjen ulkopuolelle jäävien osuus on vähäinen verrattuna moniin muihin maihin, joten lähtökohtaisesti vinoumat ovat vähäiset. Mutta ylipäätään toteutus luotettavasti vaatii osaavan koneiston ja riittävät resurssit. Osaaminen on kumuloitunut vuosien kokemuksesta, onnistumisista ja joskus pienistä epäonnistumisistakin. Myös kyselytutkimusten menetelmät ovat muuttuneet ulkoisten tapahtumien (esim. Covid-pandemia) ja ihmisten käyttäytymisen myötä. Taloustutkimus on todistetusti pysynyt hyvin mukautumaan haasteisiin ja haastatteluorganisaatiomme on viime vuosina vahvistunut. Asetamme mielellämme osaamisemme ja resurssimme asiakkaidemme käyttöön luotettavien kyselytutkimusten tekemiseksi.

Jari Pajunen
toimitusjohtaja