Enemmistö suomalaisista ei hyväksy tekoälykuvia poliittisessa mainonnassa

Tekoälyn avulla tuotetut kuvat ovat tulleet poliittiseen mainontaan. Donald Trump on niitä käyttänyt. Onneksi kuitenkin niin räikeästi, että normaali ihminen ymmärtää kyseen olevan omista ambitioista tai mielihaluista eikä vallitsevasta totuudesta.

Ennen tänä keväänä järjestettyjä Unkarin parlamenttivaaleja tekoälyäkuvat irrotettiin räikeästi todellisuudesta vaikuttamistarkoituksessa. Myös meillä Suomessa on laadittu poliittisen vaikuttamisen tarkoituksessa kuvastoa, minkä kuvien julkaisijat sanovat heijastavan todellisuutta. Mutta kuka pystyy kertomaan heijastavatko ne todellisuutta vai ovatko ne tekoälyyn joskus yhdistettyä hallusinaatiota?

Tutkimme viikolla 19, miten suomalaiset suhtautuvat asiaan. Niukka enemmistö suomalaisista, 51%, on sitä mieltä, että tekoälykuvia ei pitäisi käyttää lainkaan poliittisessa mainonnassa. Lähes yhtä monen eli 45 prosentin mielestä tekoälyä voidaan käyttää, jos se mainitaan. Puoluekartalla Perusuomalaisten ja Kristillisdemokraattien kannattajat ovat selvästi sallivimpia tekoälykuvien käytössä.

Esitimme myös jatkokysymyksen hyväksyvätkö suomalaiset, että tekoälykuvilla havainnollistetaan todellisia tapahtumia tehokkaasti. Yhteensä 52 % suhtautuu todellisuuden havainnollistamiseen vähintään varauksellisesti ja 28 % täysin kielteisesti. 44 % vastaajista hyväksyisi tekoälykuvat, jos on selvästi kerrottu, että kuva on tuotettu tekoälyllä.

Tuotteiden tai palvelujen mainontaan kuluttajat ovat tottuneet. Tiedostamme kyllä, että mainontaan sisältyy tietynlainen asioiden värittäminen. Poliittinen mainonta on mielestäni kuitenkin eri asia. Sen tulisi perustua faktoihin, siihen kuuluisaan yhtenäiseen tilannekuvaan. Ongelma piilee juuri siinä, että tekoälykuva on nimensä mukaisesti keinotekoisesti tuotettu kuva. Se ei siis ole absoluuttinen totuus. Se sisältää aina mainostajan tulkintaa, joidenkin asioiden korostamista, jopa vääristämistä. Tämä nähtiin esimerkiksi Unkarissa. Totuus on siis aina tekoälypromptin tai -kehotteen laatijan subjektiivinen näkemys totuudesta. Tekoälyn tuomisessa poliittiseen mainontaan on suuri mahdollisuus ja jopa todennäköisyys ”vaihtoehtoisiin faktoihin”. Haluammeko avata tämän pandoran lippaan?

Kirjoittaja on Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen