Nettitiedonkeruu

Suurin osa haastatteluista tehdään tänä päivänä netin välityksellä, yleensä internetpaneelissa tai erilaisten asiakasrekisterien pohjalta. Myös verkkopalveluiden yhteydessä voidaan kerätä kyselyaineistoa.


Kari Roose
kari.roose@taloustutkimus.fi
p. 010 758 5361

Tuotekuvaus

Internet-paneeli

Taloustutkimuksen Internet-paneeli on suomalaisista internetin käyttäjistä koottu valtakunnallinen vastaajapaneeli. Internet-paneelimme on Suomen pitkäikäisin ja ollut toiminnassa jo vuodesta 1997 lähtien. Paneelin avulla voidaan tavoittaa suurikin määrä suomalaisia internetin käyttäjiä muutamassa päivässä. 

Paneelissa voi toteuttaa kaikenlaisia tutkimuksia akateemisesta tutkimuksesta tuotekehitykseen, brändien tunnettuuteen tai mainonnan tutkimukseen. Rakennamme tutkimustarpeen mukaisia otoksia ja painotamme tulokset haluttaessa väestöä edustaviksi. Pyrimme aina tutkimusdatan korkeaan laatuun että oikea-aikaiseen toimitukseen.

Yksi merkittävimpiä nettipaneelin eduista on tutkimusten helppo kohdennettavuus. Jokaista tutkimusta varten valitaan suuresta panelistijoukosta tarkoituksenmukainen kohderyhmä, jolle tutkimus esitetään. Taustamuuttujia, joiden perusteella kohderyhmä voidaan valita, on lukuisia.
 

Sähköpostikysely

Sähköposti-informoidussa internetkyselyssä vastaaja saa sähköpostiinsa kutsun osallistua tutkimukseen sekä linkin tutkimuslomakkeelle internetissä. Näyte voidaan muodostaa joko asiakkaan omasta asiakastietokannasta tai - mikäli kohderyhmänä ovat yrityspäättäjät - yleisestä päättäjärekisteristä. 
 

Popup-kyselyt

Pop-up -menetelmä soveltuu käytettäväksi silloin, kun tutkimuksen kohderyhmänä ovat tietyllä verkkopalvelun aidot vierailijat. Yleisin popup-menetelmän käyttötarkoitus onkin verkkopalvelun kävijöiden keskuudessa tehtävä kävijätutkimus, jossa arvioidaan sivuston sisältöä ja toimivuutta ja selvitetään kävijöiden profiilit, käyttömotiivit, tyytyväisyys palveluun ja kehitystoiveet. 
 

Kvalitatiivinen tutkimus internetissä

Myös kvalitatiivisia ryhmäkeskusteluja voidaan toteuttaa internetissä. Yksi online-pohjaisten menetelmien merkittävimmistä vahvuuksista on hankalien kohderyhmien aiempaa parempi tavoitettavuus. Myöskään maantieteellinen etäisyys ei ole enää este laadullisen tutkimuksen toteutukselle: haastateltavat voivat osallistua keskusteluun tai tehtäviin kotoaan käsin, mistä päin Suomea tahansa, tai mobiilisti sieltä missä ikinä ovatkin. Lisäksi vastaajan on helpompi säilyttää anonymiteettinsä netissä kuin kasvokkain kohtaamisissa, mikä mahdollistaa entistä paremmin myös sensitiivisten aiheiden käsittelyn.