Ajankohtaista

Digitalisaatiosta puhutaan paljon, mutta osalle se on vielä jonkinmoinen tuntematon, jopa pelottava mörkö. Yleensä monet uudet jutut ymmärtää parhaiten käytännön esimerkkien kautta. Siksi ajattelin kertoa nyt oman tarinamme, miten Taloustutkimus lähti taklaamaan digitalisaatiota. Ehkä tämä on myös kannuste jollekin muulle jakaa oman tarinansa. Kari Roosen blogikirjoitus.
Job approval Trump (13.2.2017)
Yhdysvalloissa julkistetaan lähes päivittäin ns. Job Approval -mittauksia istuvasta presidentistä. Gallup Daily -mittaukset alkoivat 22.1., jolloin Donald Trumpin toimet hyväksyvien (approve) ja ei-hyväksyvien (disapprove) osuudet olivat samat 45%. Kolme viikkoa myöhemmin 8.2. käyrät ovat jo eriytyneet: approve 43 % ja disapprove 52 %. Jari Pajusen blogikirjoitus.
Luin aamupäivän suomalaisten toimittajien antamia palautteita non-profit -organisaatioille eli eri järjestöille, viranomaisille, liitoille ym., joille on tärkeää saada äänensä kuuluville mediassa. Pasi Huovisen blogikirjoitus.
Donald Trump on diplomaattisesti sanottuna värikäs ja mielipiteitä jakava henkilö. Vähemmän diplomaattisesti sanottuna hän on narsistinen öykkäri, edistyksen jarru ja suorastaan uhka maailmanrauhalle. Näin voidaan ainakin päätellä mielipidetutkimuksista, joissa on kysytty muiden maiden asukkaiden näkemyksiä Trumpista. Ne ovat synkkää luettavaa. Juho Rahkosen blogikirjoitus.
Supertalouksien (G7 & EU) kansalaiset ovat onnellisia, mutta huolissaan tulevasta. Positiivisuus tulevaisuuden suhteen on suurinta kasvavissa talouksissa. Taloustutkimus ja WIN Gallup haastattelivat 66 541:a henkilöä 66 maassa. Pasi Huovisen blogikirjoitus.
Jos nyt järjestettäisiin kansanäänestys Euroopan unionin jäsenenä pysymisestä, 40 prosenttia suomalaisista ottaisi hatkat unionista. Luku on Euroopan korkeimpia, kertoo tuore WIN/Gallup Internationalin End of the Year -tutkimus. WIN/Gallup on maailman johtava mielipidetutkimusyritysten järjestö, ja sen tekemään tutkimukseen vastasi yli 66 000 ihmistä 66 maassa. Suomen osuuden toteutti Taloustutkimus.
Digitalisaatio muuttaa maailmaa, siitä ei voi olla eri mieltä. Lapsemme tekevät eri asioita kuin me teimme heidän iässään. Kehitystä on turha kauhistella tai jarruttaa – pitää vain luottaa siihen, että uudet sukupolvet ovat edeltäjiään viisaampia. Mutta myös me vanhemmat voimme oppia uutta ja omaksua uutta digitaalista maailmaa, esimerkiksi mobiilipelaamisen kautta. Ja ehkä kaikki ei olekaan siellä niin kovin erilaista. Kari Roosen blogikirjoitus.
Kuntien yritysten toimitusjohtajilta ja talousjohtajilta kysyttiin Kuntien imago -tutkimuksessa yleisarvosanaa kunnista, joissa heillä on toimintaa. Parhaimman yleisarvosanan saa Kaarina jo viidettä vuotta peräkkäin.
Minulle oli yllätys, että Tavastia-klubin ja Musiikkitalon liiketoiminta on lähes yhtä suurta. Tavastia-klubin liikevaihto on hieman yli kahdeksan miljoonaa euroa ja Musiikkitalon hieman alle. Minulle ei ollut yllätys, että Tavastia-klubin liiketoiminta on kannattavaa ja Musiikkitalon kannattamatonta. Tavastia-klubia pyörittävän Helsingin Rock & Roll Oy:n liiketulos suhteessa liikevaihtoon on neljä prosenttia. Musiikkitalo on tehnyt tappiota lähes kaksi miljoonaa vuosittain. Pasi Holmin blogikirjoitus.
Suomi tarvitsee investointeja. Yritysten mukaan kannustava yritysverotus vauhdittaisi investointeja. Sillä olisi myös merkittävä vaikutus työllisyyteen.
Meillä on täällä hyvin asiat. Puolueet antavat vaalilupauksia, joita sentään (ainakin näennäisesti) pyrkivät toteuttamaan. Aina eivät lupaukset toteudu ja siitä seuraa äänestäjien tuomio. Kotimaastakin löytyy pari esimerkkiä. Kuka muistaa Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajan? Toinen esimerkki löytyy lähimenneisyydestä. Perussuomalaiset onnistuivat vaaleissa ja saivat hallitukseen johtaneen vaalituloksen. Mutta sittemmin on tullut kannattajien tuomio. Vaalitavoitteissa on tehty kompromisseja ja kannatus on puoliintunut. Osa kannattajista purkaa pettymystään ”katsomossa” ja osa kannattaa nyt muita puolueita. Draaman kaari on kuitenkin selvä. Sitä mitä luvattiin, ei pystytä toteuttamaan, ainakaan siinä mitassa kuin kannattajat ymmärsivät. Ja käry käy. Yksi asia kuitenkin toteutui: Guggenheimia ei valtion rahoilla tehdä. Jari Pajusen blogikirjoitus.
Teemmekö päätöksemme tiedolla vai tunteella, laskemmeko päätöstemme taloudelliset vaikutukset, ja laskemmeko ne oikein? Ajankohtaisten asioiden taloudellinen vaikuttavuus on nykyään lähes päivittäin tapetilla. Puhutaan alkoholiverosta, Guggenheimista, Tampereen ratikoista, sotesta, kikystä, brexitistä ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Nämä ovat kaikki yhteiskunnallisia hankkeita, mutta myös yrityksissä tehdään jatkuvasti päätöksiä, joilla on taloudellisia vaikutuksia yrityksen ja niiden työntekijöiden, asiakkaiden ja omistajien talouteen. Monesti päätösten taustalla on myös taloudellisia vaikuttavuusarviointeja, tutkimuksia, joita me myös Taloustutkimuksessa teemme. Miten näitä tutkimustuloksia tulisi arvioida ja miten taloudelliseen vaikuttavuuteen suhtautua? Kari Roosen blogikirjoitus.
Kuntainfra on monissa kaupungeissa rakennettu pääosin 1950–1970-luvuilla. Kuntainfra vaatii korjaamista. Kuntainfran korjausvelan arvo on noin 2,5 miljardia euroa (ROTI raportti 2015). Helsingin kuntainfran korjausvelaksi arvioidaan 1.600 euroa asukasta kohden. Pasi Holmin blogikirjoitus.