Suomalaiset ovat kiinnostuneita talvimatkailukeskuksista, mutta ovatko talvimatkailukeskukset kiinnostuneet suomalaisista?

Taloustutkimus selvitti suomalaisten näkemyksiä matkailusta talvimatkailukeskuksissa lumettomana aikana. Tulokset herättävät kysymyksen, ovatko matkailukeskukset valmiita palvelemaan kotimaan matkailijoita heidän toivomallaan tasolla myös muulloin kuin lumisena kautena?

Lumettoman ajan matkailupotentiaali talvimatkailukeskuksissa

Kyselyssä mitattiin suomalaisten kiinnostusta lomailla lumettomana aikana talvimatkailukeskuksissa ensi vuonna sekä myöhempinä kesinä. Vastaajista 56 % pitää lomailua ensi kesänä vähintäänkin mahdollisena. Myöhempinä kesinä talvimatkailukeskuksissa lomailua kesällä pitää mahdollisena jopa 73 % vastaajista.

Suosituimmat matkailuajankohdat vaihtelevat jonkin verran alueen ja ikäryhmän mukaan: syyskuu on suosituinta aikaa Lapin keskuksissa erityisesti vanhemmissa ikäluokissa, elokuu Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja heinäkuu eteläisen Suomen maakuntien keskuksissa. Heinä- ja elokuun lomailijoissa korostuu erityisesti työikäinen väestö. Potentiaalia on kuitenkin kaikilla alueilla kaikkina lumettoman ajan kuukausina. Vielä lokakuullekin noin viidennes vastaajista voisi suunnitella matkaa talvimatkailukeskuksiin. Matkailijapotentiaalia siis selvästi on läpi koko lumettoman kauden ja palveluiden riittävyyteen keskuksissa on hyvä kiinnittää huomiota.

Kiinnostavimmat tapahtumat ja arvostetuimmat palvelut

Kysyimme myös, millaisia tapahtumia keskuksissa tulisi lumettomana aikana olla tarjolla. Suomalaiset arvostavat yleisimmin erilaisia musiikkikonsertteja ja -festivaaleja, mutta myös kansainvälisiä urheilukisoja.

Muun kuin majoituksen tarjonnan lisäksi suomalaiset kokevat erityisen tärkeinä palveluina ravintolat, kauppapalvelut ja kahvilat. Ravintolamainintojen osuus oli kaikkiaan 90 %, joten tämä on selvä viesti siihen, että ravintolapalveluiden monipuolisuudesta ja laadusta tulisi pitää kiinni ympäri vuoden. Puolet suomalaisista on kiinnostuneita myös keskuksen vuokrauspalveluista (pyörät, veneet, kanootit, sup-laudat jne.). Lisäksi mökkien ulkopuoliset saunapalvelut (savusaunat, paljunvuokraus jne.) ovat tärkeitä palveluja, ja mikä tässä on mielenkiintoista, erityisesti nuorimmat preferoivat saunapalveluja. Saunaperinne elää suomalaisissa siis edelleen vahvasti.

”Eri matkailijaryhmissä on selkeästi toisistaan poikkeavia toiveita sekä palveluja että tapahtumia kohtaan, mutta myös eri keskuksilta odotetaan erilaista tarjontaa. Esimerkiksi Himokselta odotetaan eri asioita kuin Ylläkseltä, toteavat Sakari Sandqvist ja Timo Myllymäki Taloustutkimukselta.”

Keskusten kiinnostavuus ja arvostus

Kysyttäessä, mitkä kohteet kiinnostavat ensi kesän lomanviettopaikkoina Koli, Levi, Ruka, Saariselkä, Vuokatti ja Ylläs erottuvat muista kohteista. 23 keskuksen tuloksissa ja arvostuksessa on aika paljon vaihtelua. Kokonaisarvosanassa (4-10) paras keskus saavuttaa tason 8,4 – huonoin jää tulokseen 6,9. Eroa on siis melko paljon.

Keskuksia arvioidaan keskimäärin tyydyttävillä arvioilla (kouluarvosanat 7,5:n tasoa). Myönteisimmässä valossa nähdään ympärivuotisesti kiinnostava luonto (keskusten keskiarvo 8), siinä on kuitenkin keskusten välillä huomattavia eroja (paras saa arvion 8,9 ja heikoin arvion 7).

Keskimäärin eniten kehitettävää keskuksilla on tapahtumien houkuttelevuudessa (keskusten keskiarvo 6,9), paraskin keskus jää arvioon 7,6 ja heikoin arvioon 6,4.

Muita arvioitavia asioita olivat: saavutettavuus, majoitusvaihtoehdot, aktiviteettien kiinnostavuus ja vastine rahalle. Vastaajilta kysyttiin myös arviota käytettävästä rahasummasta kokonaisuudessaan sekä eritellysti majoitukseen, ruokailuun ja muihin palveluihin.

Tietoa liiketoiminnan kehittämiseen

Tutkimusraporttimme on nyt tilattavissa ja siitä voi saada tietoa yleisesti matkailukeskuksiin liittyvistä toiveista, kiinnostavista aktiviteeteista sekä palvelutarjonnasta. Kun tähän yhdistetään tietystä keskuksesta kiinnostuneiden tarkastelu, tuottaa raporttimme täsmätietoa alueen liiketoiminnan kehittämisen tueksi.

Kyselyyn osallistui yli 1400 täysi-ikäistä suomalaista Taloustutkimuksen panelistia. Yleisten matkailuun liittyvien kysymysten lisäksi selvitettiin 23 perinteisesti talvimatkailukohteina koettujen keskusten tunnettuutta, arvostusta, kiinnostusta niitä kohtaan ja myös mielikuvia sekä kokemuksia niistä.