Mitä ruokatrendit kertovat?
Miten ruoan hintojen nousu näkyy suomalaisten ostokäyttäytymisessä ja miten se heijastuu kuluttajatrendeihin? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat Riitta Ristiluoma ja Merja Lintunen Elintarvikepäivillä 14.5.2024.
Useampi suomalainen uskoo, että heidän kotitaloutensa taloudellinen tilanne ennemminkin heikkenee kuin paranee seuraavien 12 kuukauden aikana. Tällä on luonnollisesti myös vaikutuksia ruoan kuluttamiseen – joudutaan edelleen joko tinkimään jostain tai ainakin harkitaan tarkemmin mitä ostetaan. Harkittu kuluttaminen vahvistuu todennäköisesti monissa kuluttajaryhmissä.
Harkitun kuluttamisen kasvu näkyy muun muassa kaupan omien merkkien suosion vahvistumisena. Samalla ns. punalaputettujen tuotteiden ostamisesta on tullut ns. järkevää kuluttamista. Ruoan hintatason nousu on heijastunut premiumin ostokiinnostuksen laskuun väestötasolla. Edelleen on kuitenkin kuluttajaryhmiä, jotka ovat valmiita maksamaan kalliimpaa hintaa laadukkaista elintarvikkeista.
Kotimaisen ruoan syöminen pitää edelleen pintansa arvona suurimmalle osalle väestöä. Tämä vahva arvosidonnaisuus tarkoittaa myös sitä, että kotimaisen ruoan hintajousto on melko korkea; ruoan hinnan noususta huolimatta halutaan valita ensisijaisesti kotimaisia tuotteita.
Osa kuluttajista joutuu kuitenkin tinkimään ruokaostoksilla ja tämä heijastuu osin myös terveellisen ruoan syömiseen. Yhä harvempi uskoo syövänsä terveellistä ruokaa tai kokee terveellisen ruokavalion olevan itselle elämäntapa. Ainakin tuoreiden vihannesten ja kasvisten hinnan nousu lienee vaikuttanut siihen, että kaikki eivät koe voivansa syödä enää riittävän monipuolisesti. Toki vaikuttimena voi olla myös kuluttajien kasvava tietoisuus ravinnon vaikutuksesta terveyteen.
Kuluttajien käyttäytyminen ei ole kuitenkaan homogeenista ja yhdenmukaista kaikissa kuluttajaryhmissä. Kuluttajasegmentointimme paljastaa selkeitä eroja eri ryhmien välillä niin ostokäyttäytymisessä kuin tarpeissakin.
Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelun toivoisivat näkyvän kaupan valikoimissa (nouseva trendi!) nykyistä enemmän etenkin hyvinvointiin panostavat vastuulliset -segmentti sekä elämykselliset edelläkävijät -kuluttajasegmentti. Toisaalta esimerkiksi kaupan merkkeihin siirtymisessä on nähtävissä selvää muutosjäykkyyttä vaikkapa kotimaisuutta arvostavien konservatiivien keskuudessa.
Olennaista on ymmärtää, että ihmisten toiminnan vaikuttimet ovat moninaiset ja pirstaleiset, mutta samalla ne ovat ryhmiteltävissä, tunnistettavissa ja kuvattavissa sekä vietävissä myös alueelliseen tarkasteluun hyvinkin tarkalla postinumero- tai paikkaruututasolla. Sen jälkeen kuluttajaymmärryksen, suunnittelun ja toiminnan kehittämisen kautta päästään lähemmäs sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaamista että vaikuttamista kuluttajien käyttäytymiseen.
Muista myös, että seuraava Suomi Syö -tutkimus valmistuu elokuussa 2024 – tilaa tutkimus ennakkoon ja varmista, että saat tuoretta tietoa heti, kun tutkimus valmistuu!