Tietoa tuottamassa
”Tieto on turhaa. Jos ei tiedä mitä sillä tekee.” kuului Taloustutkimuksen vanha slogan. Heitto sai välittömästi pohtimaan, mitä tieto on ja erityisesti mikä on tiedon arvo: miten tietoa tuotetaan, ja ovatko kaikki tavat yhtä hyviä? Nämä kysymykset ovat olleet mieleni päällä viime aikoina seuratessani keskustelua totuudenjälkeisestä ajasta ja tietämisen turhuudesta.
Erityisen mielenkiintoinen kysymys on, miten tiedämme jotakin. Mikä tahansa huhu tai juoru ei riitä, vaan uskomuksemme on perustuttava riittävään evidenssiin eli näyttöön. Tiedon tuottamisen ensimmäinen askel onkin laadukkaan aineiston hankkiminen. Tällainen vaatii usein laajojen, jopa koko Suomen kattavien kyselytutkimusten organisoimista.
Tiedonkeruun koordinointi on vaativa, mutta valitettavan usein ylenkatsottu prosessi. Tarvitaan riittävän näytön hankkimisen asiantuntijuutta. Taloustutkimuksella on koko maan kattavat haastattelijaresurssit, joiden avulla voidaan kerätä kaikkia suomalaisia koskevaa aineistoa tehokkaasti ja laadukkaasti. Arvailulle ja spekulaatiolle ei jää tilaa, kun haastattelijamme ovat haravoineet tutkimuksen kohderyhmän.
Mutta onko laadukkaan evidenssin tuottamisella arvoa tässä totuudenjälkeisessä maailmassa, jossa mikä tahansa spekulaatio ja mutuilu nostetaan toistuvasti yhtä arvokkaaksi kuin kovaan dataan perustuva tieto? Omasta mielestäni kyllä, koska tietämättömyys voi käydä kalliiksi. Tämän kyllä tietää kuka tahansa tietovisailuissa pisteellä tai kahdella palkinnoilta tipahtanut. Saman tunteen voi varmasti jakaa päättäjä, joka joutuu tekemään päätöksiä vajavaiseen informaatioon nojautuen.
Taloustutkimus on toteuttanut viime aikoina useita korkeaa edustavuutta vaatineita tiedonkeruuprojekteja. Näistä voidaan mainita erinomaisesti onnistunut suuri eurooppalainen ikääntymistutkimus SHARE sekä maahanmuuttajien syrjintäkokemuksia koskenut EU-MIDIS II -tutkimus. Molempien tiedonkeruiden aineisto tulee tutkijoiden vapaaseen käyttöön. Tutkimukset tuottavat erittäin tärkeää tietoa yhteiskuntamme suurista haasteista ja auttavat päättäjiä näitä asioita koskevassa päätöksenteossa.
Tieto on päättäjien keskeisin resurssi ja sen hankkimiseen kannattaa satsata.
Siksi uusi sloganimme kuuluukin "Tieto ei ole turhaa. Jos tietää mitä sillä tekee."
Sakari Sandqvist |
Sakari on väestöä edustaviin tiedonkeruihin perehtynyt markkinatutkija, joka pitää menneiden muistelusta ja tietovisoista. Sakari työskentelee Yhteiskuntaymmärrys-yksikössä.
Yhteiskuntaymmärrys-yksikkö on erikoistunut etenkin laajoihin väestö- ja mielipidetutkimuksiin, mutta palvelee koko julkista sektoria aiheessa kuin aiheessa – yritystenkään tutkimustarpeita unohtamatta. Kansalais- ja kuntalaiskyselyt, sidosryhmätutkimukset, politiikka, julkiset palvelut ja vaikuttavuustutkimukset ovat leipälajimme. Datojen keräämisestä syväanalyyseihin ja kaikkea siltä väliltä.