Uutiset 22.11.2022 #seurakunnat
Jaa:

Vaalien ja ehdokkaiden vieraus sekä merkityksettömyyden tunne ovat merkittävimpiä syitä äänestämättömyydelle seurakuntavaaleissa

Seurakuntavaalien äänestysprosentti jäi ennätysalhaiseksi

Syksyn seurakuntavaalien äänestysprosentti painui ennätysalhaiseksi – vain 12,7 prosenttia äänioikeutetuista äänesti.  Trendi on ollut systemaattisen laskeva: vuoden 2010 vaaleissa äänestäneitä oli 17 %, 2014 vaaleissa 15,7 ja 2018 vaaleissa 14,4 prosenttia. Taloustutkimuksen tekemän Arvot360 Kirkko -tutkimuksen (n=3083) mukaan 10 prosenttia evankelisluterilaisen kirkon jäsenistä ilmoitti äänestävänsä varmasti tämän syksyn seurakuntavaaleissa. Vaalien mobilisoimiskyky on siis tässä mielessä heikko: empiviä ei saada liikkeelle.

Koska äänestämättömyys on seurakuntavaaleissa laajamittaista, myös syitä jättää äänestämättä on paljon. Ehdokkaiden tuntemattomuus (36 %) ja seurakuntavaalien tuntuminen etäisiltä valtiollisiin vaaleihin verrattuna (31 %) ovat yleisimmin mainittuja syitä äänestämättömyydelle niiden kirkon jäsenten keskuudessa, jotka eivät ole ikinä äänestäneet seurakuntavaaleissa. Lisäksi moni kokee, ettei seurakuntavaaleilla ole mitään merkitystä (20 %) ja ettei asia kosketa henkilökohtaisesti (20 %). Lisäksi ei tiedetä, mitä ehdokkaat haluavat (19 %).

- Tulokset korostavat sitä, miten etäiseksi ehdokkaat ja heidän ajamansa asiat ovat jääneet seurakunnan jäsenistölle. Haasteellista on todennäköisesti myös se, että valitsijayhdistyksistä on paikoin hankala saada selkoa, mitä ne yhteiskunnallisesti ja poliittisesti edustavat, tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen toteaa.

Uskollisten ääni kuuluu kirkossa

Vastaajat eroteltiin tutkimuksessa viiteen eri vastaajaryhmään heidän arvo-orientaatioidensa sekä uskoa ja seurakuntia koskevien käsitystensä mukaan. Uskollisten ryhmässä korostuvat yli 65-vuotiaat, jotka osallistuvat paljon seurakuntatoimintaan ja jotka ovat aktiivisia uskonharjoittajia.

Tutkimuksessa kysyttiin, mihin seurakuntien haluttaisiin erityisesti käyttävän resurssejaan. Uskollisten ryhmässä korostuivat jumalanpalvelukset ja juhlapyhät, sielunhoito, kaste, rippikoulu ja vihkiminen eli varsin perinteiset osa-alueet. Uskollisista 19 prosenttia äänestää varmasti ja 41 prosenttia todennäköisesti syksyn seurakuntavaaleissa. Varmasti äänestävistä peräti 56 prosenttia kuuluu uskollisten ryhmään, vaikka heidän osuutensa kirkon jäsenistä on vain noin 20 prosenttia.

- Tällä ryhmällä on äänestäjinä kokoaan paljon enemmän painoarvoa vaaleissa. On oletettavaa, että he myös äänestävät ehdokkaita, joilla on samansuuntaiset näkemykset seurakuntatyön ja hengellisyyden ytimestä, mikä heijastunee myös kirkkovaltuustoihin, tutkimuspäällikkö Jussi Westinen toteaa.

Sen sijaan irrallisten elämyksellisten ryhmään kuuluvat haluaisivat keskimääräistä useammin, että seurakunnat suuntaisivat toimintaansa yhteiskunnalliseen työhön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, vapaaehtoistyöhön, ihmisten vapaamuotoiseen tapaamiseen sekä diakoniaan.

Irrallisista elämyksellisistä noin puolet kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon ja kolmasosa kuului aiemmin, muttei enää. Heissä korostuvat voimakkaasti naiset ja nuoret aikuiset ja heillä on liberaalit näkemykset uskosta ja arvoista. Kirkkoon kuuluvien irrallisten elämyksellisten äänestystodennäköisyys on pieni.

Kirkosta eronneet muistuttavat tavoiltaan ja arvo- ja asennemaailmaltaan niitä, jotka eivät ole koskaan kuuluneet kirkkoon

Tutkimus tarjoaa myös mielenkiintoista tietoa kirkosta eronneista. Kirkosta eroaminen vaikuttaa olevan jossain määrin kollektiivista perheen sisällä, sillä peräti 47 prosentilla kirkosta jossain vaiheessa eronneista ja parisuhteessa elävistä on myös kirkosta eronnut puoliso.

Kirkosta eronneet käyvät jumalanpalveluksissa ja kirkkokonserteissa ja seuraavat tai lukevat uskonnollisia sisältöjä yhtä harvoin kuin ne, jotka eivät ole koskaan kuuluneetkaan kirkkoon. Lisäksi kirkosta eronneet kokevat itsensä jopa harvemmin hengellisiksi tai uskoviksi ihmiseksi kuin ne, jotka eivät ole ikinä kuuluneet kirkkoon.

Lisäksi kirkosta eronneiden näkemykset uskonnosta, hengellisestä elämästä ja seurakuntien roolista eivät poikkea miltään osin merkittävästi niistä, jotka eivät ole koskaan kuuluneet kirkkoon. Hieman suuremman painoarvon kirkosta eronneiden keskuudessa saavat ainoastaan iltapäiväkerhot, suvivirren laulaminen koulussa ja diakoniatyö.

Arvot360 Kirkko -tutkimuksen aineisto kerättiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 6.7.2022– 2.8.2022. Tutkimukseen vastasi 3083 suomalaista, jotka ovat vähintään 15-vuotiaita. Arvot360 Kirkko (entinen Jäsen360) on arvopohjainen kirkon jäsensegmenttimalli ja tutkimuskokonaisuus. Sen avulla seurakunnat voivat suunnitella työtään jäsenlähtöisesti sekä ymmärtää kirkon jäsenyyteen seurakunnan alueella liittyviä ja vaikuttavia ilmiöitä. Tutkimusta on tehty vuodesta 2012 alkaen.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Jaakko Kaartinen
tutkimusjohtaja (TM), Taloustutkimus Oy
puh. 040 727 6089            

Jussi Westinen
tutkimuspäällikkö (VTT), Taloustutkimus Oy
puh. 040 833 5799

OTA YHTEYTTÄ