Suomalaiset eivät halua elintapojen mukaan määräytyviä terveydenhoidon maksuja

Suomalaiset eivät halua elintapojen mukaan määräytyviä terveydenhoidon maksuja

10.09.2019

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, pitäisikö terveydenhoitomaksujen määräytyä sen mukaan, miten terveellisesti ihminen elää. Taustalla on ajatus oikeudenmukaisuudesta: joidenkin mielestä itsestään huolta pitävät ja hoikat kunnon kansalaiset joutuvat veroillaan kohtuuttomasti kattamaan terveydestään piittaamattomien sohvaperunoiden kuluja.

Taloustutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan tällainen ajattelutapa on kansalaisten keskuudessa kuitenkin vähemmistössä.

Henkilökohtaisilla käyntihaastatteluilla esitettiin alkukesällä 2019 tuhannelle satunnaisesti valitulle vastaajalle seuraavanlainen väittämä: ”Jos henkilö noudattaa epäterveellisiä elintapoja (esimerkiksi tupakoi, käyttää runsaasti alkoholia, liikkuu liian vähän), hänellä pitäisi olla korkeammat terveydenhoidon maksut kuin sellaisilla henkilöillä, jotka elävät terveellisesti.”

Tästä väittämästä oli täysin samaa mieltä 11 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 22 prosenttia, yhteensä siis kolmasosa. Selvä enemmistö, kaksi kolmesta, on kuitenkin ajatusta vastaan: 35 prosenttia suomalaisista on väittämästä täysin eri mieltä ja 28 prosenttia jokseenkin eri mieltä.

Miehet (41 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä) ovat selvästi naisia (27 %) taipuvaisempia kannattamaan elintapojen mukaan määräytyviä terveydenhoitomaksuja, vaikka heistäkin enemmistö vastustaa niitä. Kokoomus erottuu tässä kysymyksessä, sillä se on ainoa puolue, jonka kannattajista enemmistö (54 prosenttia) kannattaa ajatusta.

Suhtautuminen tähän asiaan on myös sukupolvikysymys: alle 25-vuotiaista jopa 50 prosenttia kannattaa terveysmaksujen porrastamista elintapojen perusteella, kun taas vähiten sitä kannatetaan 50–64-vuotiaiden keskuudessa (29 prosenttia täysin tai jokseenkin samaa mieltä).

Työuraansa vasta aloittelevat nuoret ovat luonnollisesti vanhoja ihmisiä huolestuneempia julkisten menojen kasvusta, koska he joutuvat ne rahoittamaan. Toisaalta nuoret arvioivat – tilastollisessa mielessä aivan loogisesti – että heidän riskinsä joutua terveydenhoidon asiakkaaksi on pienempi kuin vanhempien ihmisten, vaikka pelkillä elintavoilla ei voida kokonaan poistaa esimerkiksi vakavan sairastumisen tai onnettomuuden mahdollisuutta.

Kysymys terveydenhoidon maksujen porrastuksesta on osa Taloustutkimuksen tekemää laajaa arvotutkimusta, jonka tarkoitus on ennakoida lähitulevaisuuden merkittävimpiä kehitystrendejä.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen, puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi
 

Arkistoon