Pääkaupunkiseudulla on kysyntää jonotussovellukselle

Pääkaupunkiseudulla on kysyntää jonotussovellukselle

04.09.2017

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet jonottajakansaa. Jonoissa on totuttu seisomaan. Pitkissä jonoissa on jonotettu esimerkiksi bensaa, elektroniikkaa, hampurilaisia, huvipuistoelämyksiä, rokotuksia, konserttilippuja, ämpäreitä tai milloin mitäkin. Ihmisten kiire lisääntyy kuitenkin koko ajan ja samalla myös erilaisia palveluita hyödynnetään entistä enemmän. Voisiko jonottaminen olla Suomessa toiselle henkilölle ulkoistettavissa? Tai voisiko jonottamista varten olla sovellus, joka mahdollistaisi muualla odottamisen jonossa seisomisen sijaan?


Taloustutkimus selvitti elokuun lopussa suomalaisten kiinnostusta käyttää palvelua, jossa ammattijonottaja jonottaa asiakkaan puolesta esimerkiksi huvipuistossa, hampurilaispaikassa, kaupassa tai jossakin tapahtumassa. Lisäksi selvitimme kiinnostusta modernimpaan vaihtoehtoon, jossa jonottaminen ja jonon edistymisen tarkkailu tehdään kännykkään asennetun sovelluksen avulla. Sovellus kertoisi jonottajalle jäljellä olevan ajan ja ilmoittaisi tarpeeksi ajoissa, kun edellä on enää muutama jonottaja. Jonotus aloitettaisiin esimerkiksi tunnistamalla jonotukselle luotu QR-koodi matkapuhelimella.

Väestöä edustavan tutkimuksen tuloksista selviää, että osa suomalaisista olisi valmis ulkoistamaan jonossa seisomisen jollekin toiselle. Vielä suurempi osa suomalaisista olisi kiinnostunut käyttämään matkapuhelimeen ladattavaa jonotussovellusta. Jonotussovelluksen käyttö kiinnostaa erityisesti alle 35-vuotiaita sekä vastaajia, joiden taloudessa on lapsia. Yli puolet edellä mainittujen kohderyhmien vastaajista olisi kiinnostunut käyttämään jonotussovellusta. Ammattijonottajan palvelusta tai jonotussovelluksen lataamisesta ollaan myös valmiita maksamaan. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että ammattijonottajien palvelulle tai jonotussovellukselle voisi Suomessa löytyä käyttäjiä.

Tutkimuksen tarkemmat tulokset ovat nyt hankittavissa. Tuloksista selviää, minkälaisia kohderyhmiä jonotuspalvelut eniten kiinnostavat, minkä verran kyseisestä palvelusta oltaisiin valmiita maksamaan ja ketkä olisivat valmiita maksamaan eniten. Haastattelut toteutettiin puhelimitse viikolla 35 Taloustutkimuksen Telebus-tutkimuksen yhteydessä. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Tutkimukseen vastasi kaiken kaikkiaan 1008 vastaajaa.

Taloustutkimuksen säännöllisesti viikoittain toteutettavan Telebus-tiedonkeruun yhteydessä kerätään dataa yrityksille, yhteisöille tai muille organisaatioille sekä julkiselle sektorille. Tietoa kerätään esimerkiksi kulutuskäyttäytymisen tutkimiseksi, tunnettuus- ja bränditutkimuksiin, mainostesteihin sekä ajankohtaisten yhteiskunnallisten asioiden ja ilmiöiden tutkimiseen. Telebus-kyselyyn voi tulla mukaan vaikka vain yhdellä omalla kysymyksellä, hyödynnettävissä on lisäksi aina paljon valmista tietoa vastaajasta.

Väestöä edustavaksi kiintiöity näyte mahdollistaa laadukkaan ja luotettavan kuluttajatiedon hyödyntämisen. Viikoittain tehdään 500–1000 Telebus-haastattelua. Kohderyhmänä ovat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Kohderyhmää voidaan myös rajata kysyttyjen taustatietojen perusteella. Tarvittaessa vastaajamäärää voidaan kasvattaa kysymällä kysymykset useammalla Telebus-kierroksella.


Lisätietoja tutkimuksen tuloksista sekä muista Telebus-tutkimuksista: 

Anne Kosonen
p. 010 758 5264
anne.kosonen@taloustutkimus.fi

Arkistoon