Miten presidentinvaalimittaukset menivät, omasta mielestämme
Ehdokkaiden kannatusmittaukset saivat poikkeuksellisen paljon huomiota juuri käytyjen presidentinvaalien yhteydessä. Mittauksia tilasiva totutun kahden median (HS, YLE) lisäksi muutkin mediat. Ennen ensimmäistä kierrosta mittaukset tai erityisesti Taloustutkimuksen tekemän mittauksen puuttuminen nousi puheenaiheeksi. Lisäksi keskusteltiin siitä, mikä on mittausten tulosjulkistusten vaikutus ehdokkaiden kannatuksiin ja äänestysaktiivisuuteen.
Oma näkemykseni tutkimusyrityksen edustajana on, että mittaukset lisäsivät mielenkiintoa, nostivat äänestysintoa ja sitä kautta edistivät demokratian toteutumista. Taloustutkimuksen YLE:lle toteuttamat mittaukset olivat ne odotetuimmat. Taloustutkimus toteutti mittaukset tilaajan kanssa ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Näissä vaaleissa kaikki muut paitsi Taloustutkimus Oy toteutti tutkimukset Internet-paneeleissa. Taloustutkimus keräsi vastaukset puhelinhaastattelujen avulla. Tulosten perusteella ensimmäisen kierroksen asetelemassa, jossa kaikki ehdolle päässeet olivat vielä mukana, osoittautui puhelinhaastattelututkimus vielä luotettavimmaksi. Paneeleissakin saatiin kyllä pääsääntöisesti järjestys vaalien mukaiseksi, mutta prosenttiosuuksissa oli isohkoja poikkeamia itse vaalitulokseen nähden.
Toisen kierroksen viimeisen viikon mittaukset tuottivat saman tulokset menetelmästä riippumatta. Ja varsin lähelle vaalitulosta nekin menivät. Mittausten mukaan Stubbin kannatus oli 54 % ja Haaviston 46 %. Lopullinen vaalitulos oli 51,6 %/48,4 %. Toiseksi tulleella osapuolella tuntui olevan tuloksen selvittyä halua piikitellä mittauksia. Mittausten ja vaalituloksen erossa on kuitenkin kyse ajankohdasta. Vastaukset kerättiin noin viikkoa ennen vaalipäivää ja ennakkoäänestyksen ollessa käynnissä. Lisäksi politiikan tutkijat luonnehtivat ehdokas Haaviston kampanjaa nousujohteiseksi. Tämän havainnon osoittaa oikeaksi tiedot vaalipäivän äänistä, mitkä menivät Haavistolle 50,6 % vs. 49,4 %.
Kannatusmittaukset kertovat aina senhetkisen tilanteen. Mikään tutkimus ei koskaan pääse kiinni aivan kampanjoiden viimeisiin tapahtumiin, koska mittaukset väistämättä toteutetaan monta päivää ennen vaaleja. Ja se on hyvä asia; mitä virkaa muuten olisi kampanjoinnilla, jos ei niillä enää voisi vaikuttaa asioihin. Tosin ennakkoon äänestämisen suosion kasvu varmasti näkyy viimeisissä mittauksissa, joissa on jo paljon äänestäneitä.
Hyvä koneisto ja kokemus tuotti luotettavat tulokset, jotka antoivat realistisen kuvan tilanteesta ”suuren yleisön” ja kampanjoiden käyttöön.
Kirjoittaja Jari Pajunen, tj