Tiedolla johtamisen to do -lista

Tiedolla johtamisesta on puhuttu pitkään, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Mitä se tarkoittaa Sinulle? Ensin lauseessa on sana tieto, jolla ajattelen tarkoitettavan tietoa asiakkaista, markkinoista, kilpailijoista ja omasta henkilöstöstä. Mutta toki tietoa on muutakin, kuten yhteiskunnallinen toimintaympäristö tai muu liiketoimintaan vaikuttava informaatio, vaikkapa sää ja ilmasto. Ja yrityksen omien prosessien tehokkuus, sitäkään ei pidä unohtaa.

Hirvittävän usein näitä tietoja käytetään yrityksessä yksittäisinä, toisista erillään. Tällöin tiedosta ei saada kaikkea irti – pahimmassa tapauksessa eri tiedot vetävät tekemistä eri suuntiin. Hötkyillään yksittäisten tietojen perusteella eikä nähdä koko kuvaa. Monesti tämä on organisatorinen ja johtamisen ongelma. Tiedon hankkimisen vastuita on pitkin organisaatiota, ihmiset eivät keskustele eivätkä jaa siilotettua tietoa, kukaan ei analysoi sitä keskitetysti, ylin johto on pahimmillaan tietämätön organisaatiossa olevasta olennaisesta tiedosta. Tätä on valitettavan usein tiedolla johtaminen käytännössä.

”Väitän, että hyvin monen yrityksen kannattavuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa johdonmukaisella tiedon johtamisella.”

Väitän, että hyvin monen yrityksen kannattavuutta olisi mahdollista merkittävästi parantaa johdonmukaisella tiedon johtamisella. Tiedolla johtaminen tulisi olla selkeästi vastuutettua; jonkun toimenkuvassa pitäisi olla kaiken liiketoiminnalle merkittävän tiedon kerääminen kattavasti yhteen paikkaan, tiedon analysoiminen ja johtopäätökset – pienemmissä yrityksissä tämä on toimitusjohtajan tehtävä.

Olemme Taloustutkimuksessa ajatelleet tiedolla johtamisen niin, että katsomme asiakkaamme organisaatiota sen prosessien kautta ja pyrimme löytämään ratkaisuja niiden kaikkien parantamiseen, mielellään keskitetysti.

Tuloksellinen tiedolla johtaminen tarkoittaa to do -listana esim. seuraavaa:
1)    määritä ensin tuotteelle/palvelulle sen potentiaalisin markkinointikohderyhmä,
2)    ymmärrä tätä kohderyhmää ja sen tarpeita,
3)    vie em. tieto tuotekehitykseen jatkokehitystä varten,
4)    testaa markkinointitoimet oikeassa kohderyhmässä,
5)    selvitä mistä potentiaalisin asiakasryhmä tavoitetaan,
6)    selvitä millainen viestintä tätä kohderyhmää puhuttelee emotionaalisella ja rationaalisella tasolla,
7)    kommunikoi kaikki em. tieto myös koko omalle henkilöstölle asiakasymmärryksen lisäämiseksi,
8)    vie kohderyhmätieto suoraan digitaalisiin markkinointialustoihin (DMP) sekä muihin kanaviin yhdistettynä testattuun luovaan toteutukseen,
9)    varmista, että myynti ymmärtää tuotteen hyödyt asiakkaille ja toimii asiakasrajapinnassa kohderyhmää puhuttelevasti,
10)    seuraa koko ajan Point of Sales -dataa, kilpailuympäristöä ja asiakaskokemusta logistiikka mukaan lukien ja hienosäädä toimiasi tämän tiedon valossa,
11)    pidä koko ajan huoli omasta henkilöstöstä, koska se on yrityksen brändin tärkein rakentaja ja tuloksen tekijä.

Strateginen kohderyhmäsegmentointi on juuri tuota yllämainittua työtä ja avain tulokselliseen tiedolla johtamiseen. Pelottava sana, mutta ei lainkaan pelottavaa tekemistä. No, ehkä pelottavan hyviä tuloksia odotettavissa niille rohkeille, jotka päättävät ottaa tiedon haltuunsa ja laittavat sen tekemään töitä oman liiketoiminnan hyödyksi.

Kari Roose
CMO
p. 010 758 5361, kari.roose@taloustutkimus.fi