Sinä olet ilmastonmuutos

Vuosi 2018 oli eittämättä jonkinlainen ”ilmastovuosi”, paljolti YK:n ilmastoraportin julkistamisen vuoksi. Tavallisesta kansalaisesta saattaa joskus tuntua voimattomalta näin isojen asioiden äärellä, mutta sekin on vain osa totuutta. Kuten joki syntyy yksittäisistä pisaroista, niin planeettammekin suojelu koostuu yksittäisten ihmisten teoista.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että merkittävin yksittäinen voima maailmassa on raha. Tavalla tai toisella raha päättää mitä tapahtuu, miten ja missä. Ja vaikka raha ei olekaan elävä organismi kuten me ihmiset, on silläkin vahva eloonjäämisvietti, koska se palvelee meitä ihmisiä. Se on merkityksetöntä ilman meitä. Siksi en ole kauhean huolissani siitä, miten taistelumme ilmastonmuutosta vastaan onnistuu. Luulen ja uskon, että raha herää riittävän ajoissa.

Jo nyt on nähtävissä, että samalla kun poliittiset päättäjät epäonnistuvat pyrkimyksissään pysäyttää ilmastonmuutos, yritysjohtajat lukuisissa yrityksissä, niin isoissa monikansallisissa kuin pienissäkin, ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä ja alkaneet rakentamaan yritystoimintaansa ekologisesti kestävämmälle perustalle. Tämä on nähtävissä hyvin vaikkapa USA:ssa, jossa yritysjohtajat ovat luvanneet tehdä enemmän kuin mitä maan poliittinen johto heiltä vaatii. Tähän heillä on myös asiakkaiden ja kuluttajien tuki, sillä ihmisten ympäristövalveutuneisuus kasvaa koko ajan ja etenkin nuoret ovat siinä esimerkillisiä. Vastuullinen yritys voi olla myös erittäin kannattava yritys.

Myös pääoma hakee koko ajan vastuullisia sijoituskohteita – koska niiden tulevaisuuteen uskotaan, ja koska se on oikeastaan myös välttämätöntä. Ei tarvitse kuin katsoa oman pankin rahastokatsauksia tai kuunnella suurimpien institutionaalisten sijoittajien sijoitusstrategioita – vastuullisuus näkyy niissä selvästi.

Toki tälläkin kertaa, kuten aina uusien megatrendien vallatessa alaa, tapahtuu lapsuksia ja ylilyöntejä. Tehdään ns. ”viherpesua” eli ollaan olevinamme ekologisesti hyviä, vaikkei itse asiassa ollakaan. Tai tehdään ”whitewash” eli peitellään omia ympäristörikkeitä. Mutta markkinat rankaisevat näistä pesuista aina ennen pitkää – asiakkaiden huiputtaminen ei ole kestävä tie millekään yritykselle.

Mitä yksittäinen ihminen sitten voi tehdä? Ihan vaan viime päivien uutisointia lukiessa voi löytää monia asioita, mitä voi itse toteuttaa. Esimerkiksi kestävä kulutus – sanotaan ei heikkolaatuisille ja kertakäyttövaatteille. Tai suositaan lähiruokaa. Kuten yksi tuttu maanviljelijä sanoi: ”Suomessa kaikki ruoka on luomua”. Ei tarvitse ostaa luomuluomua, kunhan käyttää mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja elintarvikkeita, joita ei ole raahattu pitkin maailman meriä. Ja jos vielä huomioi satokaudet ja sesongit.

Paljon on puhuttu myös siitä, että kaukomatkustaminen alkaa olla jopa junttia ja lentomatkailun välttäminen on nouseva trendi. Yhtä lailla voi kysyä, onko myös kaukoshoppailu junttia, merien rahtiliikenne on myös iso saastuttaja. Liikenteestä puhuen, samalla kun vielä kiistellään siitä, onko sähköauto oikeasti ympäristöystävällisempi kuin vähän kuluttava polttomoottoriauto kun otetaan kaikki osatekijät huomioon, niin joukkoliikenne ja polkupyörä voisivat olla nykyistä useammalle vaihtoehto. Ei kaikkialla, mutta ainakin kaupungeissa.

Hyviä esimerkkejä omista mahdollisuuksista saa esimerkiksi sitoumus2050.fi -sivustolta, jossa voi laskea oman hiilijalanjälkensä ja ottaa tavoitteeksi sen puolittamisen. Tai osallistua ilmastoveivi2019.fi -sivustolla vetoomukseen poliitikoille sen puolesta, että Suomi EU:n puheenjohtajamaana 2019 ajaisi EU:n ilmastotavoitteiden nostamista nykyistä kunnianhimoisemmalle tasolle.

Väestökyselyissämme olemme jo selvästi havainneet suomalaisten kasvaneen halukkuuden hiilijalanjälkensä pienentämiseen konkreettisten tekojen kautta. Meiltä on lupa odottaa myös lisää tutkimusta aiheesta, ja myös yritysten vastuullisuudesta. Edelläkävijäyritykset ottavat varmasti ohjakset omiin hyppysiinsä ja selvittävät markkinamuutokset ennen kuin ne ovat ulko-ovella.

Kari Roose