Oppisopimus – miksi käyttö vähäistä?

Rinteen hallitusohjelman mukaan aktiivimalli lakkautetaan, jos löytyy korvaava työllisyyttä parantava keino. Varteenotettava korvaava keino on paljon puhuttu oppisopimuskoulutus. Sen käyttöä voidaan lisätä huomattavasti oppisopimuskoulutuksen ehtojen pienillä muutoksilla.

Nykyisin oppisopimuskoulutusta käytetään hämmästyttävän vähän. Ammatillisen perustutkinnon oppisopimuskoulutuksella suorittaa vuosittain 7 500 henkilöä. Nuoria 15–19 vuotiaita tutkinnon suorittaneita on vuosittain 350. Kaikkiaan oppisopimusopiskelun aloittaa noin 20 000 henkilöä vuosittain.

Nykyisin työpaikoilla tehtävää ammatilliseen perustutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutusta pidetään työsuhteena. Oppisopimuskoulutettavan palkka määräytyy kunkin alan työehtosopimusten mukaisesti noudattaen alan matalampia taulukkopalkkoja. Palkat ovat noin 1 600 euroa kuukaudessa. Yrityksen kustannukset ovat sivukuluineen noin 2 000 euroa.

Mikäli ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutettavan alkupalkka olisi nykyistä alhaisempi, yritysten kiinnostus tarjota oppisopimuspaikkoja lähes kaksinkertaistuisi nykyisestä. Vaikutusarvio perustuu Taloustutkimuksen kauppakamarien jäsenyrityksille kohdistaman yrityskyselyn tuloksiin.

Yritysten mielestä oppisopimuksen kolme tärkeintä kehittämiskohdetta ovat: opintojakson alkuvaiheen palkkatason laskeminen (43 %), oppilaitosten ja yritysten yhteistyön parantaminen (41 %) ja opetuksen muuttaminen käytännönläheisemmäksi (34 %).

Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen alkupalkka voisi olla aluksi 400 euroa kuukaudessa. Opiskelijan ammattitaidon ja osaamisen kehittymisen myötä palkka voisi nousta koulutusjakson loppupuolella nykyiselle 1 600 euron tasolle.

Onko alkupalkan lasku kohtuutonta opiskelijan kannalta? Se riippuu tietysti siitä, mihin alkupalkkaa suhteuttaa. Opintorahaan verrattuna alkupalkka olisi kohtuullinen. Nykyinen toisen asteen tutkinnon suorittajan opintoraha on 250 euroa kuukaudessa.

Pasi Holm
tutkimusjohtaja