Onko kyselyihin vastaamisesta hyötyä?

20.04.2018

Luin blogin, jossa blogaaja oli keskustellut omien asiakkaidensa kanssa kyselyiden tekemisestä ja niihin vastaamisesta. Yksi blogin ajatus oli, ehkä hieman kärjistäen, ettei kyselyjä enää kannata tehdä, koska niistä ei ole vastaajalle mitään hyötyä. Tai jos sattuu olemaankin niin ei ainakaan tarpeeksi nopeasti. Hyöty pitäisi saada nopeasti, ellei peräti heti.

Kirjoittajan näkökulma siitä, että vastaajan pitäisi hyötyä jotain, on hieno ja oikeutettu. Saman sekunnin hyödyn toteuttaminen on tietysti aika haasteellinen tehtävä, mutta ajattelemisen arvoinen. Blogaaja mainitsee, että nykyisin kyselyihin vastaavat vain he, joilla on aikaa käytettävissään, jolloin tulokset vääristyvät. Kysymys kuuluukin pitäisikö vastaamisesta maksaakin palkkio kaikille, jotta saataisiin leveämpi vastaajakunta? Toisaalta, kävisikö reaaliaikaisen palkinnon tarjoamisen myötä niin, että kyselyihin vastataan vain, jotta saadaan palkinto?


Rahapalkinnon antaminen johtaisi väistämättä ainakin siihen, että kyselyiden hinnat kohoaisivat varsinkin suurissa kyselyissä kohtuuttomiksi. Sillä mikä rahallinen korvaus olisi riittävä 10 minuutin lomaketäytöstä? Tällä hetkellä yleensä arvotaan jotain, esimerkiksi viisi 50 €:n lahjakorttia. Muutamille korvaus 10 minuutista on siten mittava, muiden jäädessä nuolemaan näppejään. Kuinkahan toisaalta suhtauduttaisiin siihen, jos palkkiosumma jaettaisiin tasan kaikkien vastaajien, esim. 1000 ihmisen, kesken; ”Osallistu kyselyymme, lähetämme sinulle 25 sentin lahjakortin?”.


Niinpä, mikä sitten olisi riittävän suuri korvaus vastaajan vaivannäöstä? Ehkä se, että vastaaja voi luottaa, että hänen palautteellaan on arvoa? Ehkä se, että asiakas- tai muu palaute otetaan tosissaan ja palautteen myötä ryhdytään toimenpiteisiin – kehittämään uutta ja parantamaan vanhaa. Uskon, että suomalaiset ovat yleisesti ajateltuna hyvin tietoisia siitä, että kyselyyn vastaamisen hyöty ei tule välittömästi. Se tulee myöhemmin, parantuneina palvelukokemuksina, kehittyneinä tuotteina, kiinnostavampina sisältöinä jne. Eli kun vastaat kyselyyn tai teetät sellaisen, ajattele ettei tutkimuksia tehdä turhaan tai huvikseen.

Onhan se toki mahtavaa kuulla, jos joku vastaaja kokee hyötyvänsä heti. Näin kävi eräässä kyselyssä: 
”Vastasin juuri kyselyyn itse ja mielestäni se tukee hyvin myös opinto-ohjausta lukiossa! Kiitos siis materiaalista mitä voin hyödyntää opiskelijoilleni!”

Wau. Kyselyni palvelee tulevaisuuttaan miettivän nuoren ohjaustilanteessa, tässä ja nyt, antaa nuorille ihmisille informaatiota ja saa ajattelemaan erilaisia mahdollisuuksia. 


Eli onko vastaamisesta hyötyä? Useimmiten ei ehkä välittömästi, pitkällä aikajänteellä kyllä. Ja joillekin jopa heti. Kyselyiden sisällöstä voi saada uutta informaatiota, ajattelun aihetta ja jopa mielihyvää. Aina voi oppia uutta. Riippuu asenteesta. Jotkut pahoittavat mielensä kaikesta, toiset innostuvat kaikesta, näin se menee.


Edellä mainittuun vastaajapalautteeseen liittyen Taloustutkimus on tutkinut suomalaisten nuorten koulutukseen liittyviä ajatuksia vuodesta 2002 lähtien. Uutta tietoa on saatavilla piakkoin.

Timo Myllymäki
tutkimuspäällikkö
+358107585441
timo.myllymaki@taloustutkimus.fi

Timo työskentelee Taloustutkimuksen Oulun toimistossa. Timo on sekä työn että siviilielämän puolella kiinnostunut koulutuksesta ja oppimisesta. Viime viikolla Timo oppi italian kielen kurssilla: ”Vedo le orecchie del coniglio dentro la scatola”. Erittäin hyödyllinen repliikki ensi kesänä Venetsiassa.

Yhteiskuntaymmärrys-yksikkö on erikoistunut etenkin laajoihin väestö- ja mielipidetutkimuksiin mutta palvelee koko julkista sektoria aiheessa kuin aiheessa – yritystenkään tutkimustarpeita unohtamatta. Kansalais- ja kuntalaiskyselyt, sidosryhmätutkimukset, koulutus, politiikka, julkiset palvelut ja vaikuttavuustutkimukset ovat leipälajimme. Datojen keräämisestä syväanalyyseihin ja kaikkea siltä väliltä.

 

Arkistoon