Mittaustulos vai ennuste?

06.11.2020

Gallupit ennustivat taas väärin…. on ollut yleinen kommentti toimittajilta USA:n vaalien ääntenlaskennan edetessä. Myös akateemiset kommentaattorit viestivät näin ja tuomitsevat gallupin tekijät epäonnistujiksi. Kommentit ovat yhtä oikeita kuin Trumpin julistukset vaalivoitosta tai vähintään ennenaikaisia. En itse edes lähtisi täältä neuvomaan sikäläisiä mielipidemittaajia tuntematta olosuhteita. Ja sitä paitsi, kun USA:n presidentinvaalin ääntenlaskenta on edennyt, on tulos muuttunut lähelle viimeisiä mittauksia.

Yksi asia keskustelussa häiritsee erityisesti. Toimittajat ja akateemikot puhuvat itsepintaisesti ennusteista. Kuitenkin ne mielipidemittausyritykset, joiden laskelmat perustuvat haastatteluihin, mittaavat kannatusta tietyllä hetkellä. Ne eivät ole ennusteita vaan tilannekuva mittaushetkellä. Erikseen ovat sitten analytiikkafirmat, jotka ottavat pohjalle mittaukset ja tekevät sen jälkeen omia laskelmia tarkoituksena ennustaa vaalitulos. Tässä on selvä ero.

Vaaleja edeltävinä päivinä tapahtuu aina muutoksia. Joku muuttaa mieltään, joku ei lähde äänestämään, ja joku toinen taas lähtee äänestämään. Lisäksi vastaako vastaaja totuudenmukaisesti? Mielipidemittaukset eivät voi kertoa aivan täsmällistä vaalitulosta kuin sattumalta.

Otoskoolla on myös väliä. Otantateorian mukaan 50/50 tilanteessa ei ole juurikaan merkitystä sillä, onko otoskoko 1000 (virhemarginaali 3,2 %) tai 2000 (2,2 %) jos oletetaan, että satunnaisotanta toimii. Mutta 500 (virhemarginaali 4,5 %) ja 1000 (3,2 %) vastaajan otoksissa ero on jo selkeä. Minusta 4,5 % virhemarginaali on aika iso. Esimerkiksi Pennsylvaniassa viimeiset mittaukset perustuivat 500 haastatteluun.

Entä otoksen satunnaisuus? Kun katsotaan Bidenin ja Trumpin äänien kertymistä piirikunnittain, niin kannatus on hyvin erilaista. Biden on ylivoimainen kaupungeissa, Trump maaseudulla pienissä piirikunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen laadukas otoksen täytyy todellakin olla satunnainen. Ja se olisi paljon helpompaa, jos kannatusprofiilit olisivat lähellä toisiaan. Mutta kun näin ei ole, ovat suuremmat otoskoot suotavia. Jäävätkö jotkut alueet kokonaan otoksen ulkopuolelle, jos otos on pieni?

Lisäksi USA:n vaalijärjestelmä korostaa eroja mittaustulosten ja valitsijamiesmäärien välillä. Kymmenyksen erolla kannatusprosentissa voi olla useiden prosenttiyksiköiden vaikutus valitsijamiehissä.

Jari Pajunen
toimitusjohtaja

Arkistoon