Mielipidetutkija Sherlock Holmesina – tapaus Halla-aho

13.06.2017

Perussuomalaisten puoluekokouksen päätös valita Jussi Halla-aho puheenjohtajaksi ei tullut yllätyksenä mielipidetutkimuksia seuranneille. Jo vuoden alusta lähtien tehdyissä useissa kyselyissä Halla-aho oli ollut jatkuvasti kilpakumppaneitaan suositumpi.

Kyselyiden ennustevoimaa kritisoitiin sillä perusteella, että valinnan tekivät puoluekokoukseen saapuneet puolueen jäsenet eivätkä kaikki puolueen äänestäjät. Tämä on totta, mutta koska mielipidetutkijoiden käytettävissä ei ollut puolueen jäsenrekisteriä eikä etukäteen voitu varmuudella tietää, ketkä todella saapuisivat Jyväskylään, piti tyytyä toiseksi parhaaseen ja hieman epäsuoraan menetelmään – kysyttiin mielipidettä niiltä, jotka ilmoittivat äänestävänsä perussuomalaisia eduskuntavaaleissa.

Kun maailma on täynnä ristiriitaista informaatiota ja näkemyksiä, tarkasti kohdistettu kyselytutkimus voi olla uskomattoman tehokas väline toimintaympäristön ymmärtämiseksi. Mielipidetutkimuksen suurin hyöty on siinä, että se antaa uutta ja ajantasaista täsmätietoa juuri siitä asiasta, joka kulloinkin on mielenkiinnon kohteena. Tilastollisesti edustava survey-tutkimus on yksinkertaisuudessaan suorastaan nerokas keksintö, ja sen arvo vain kasvaa maailman muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ja sekavammaksi.

Vaikka kannattajille suunnatut kyselytutkimukset eivät kertoneet prosenttiyksiköiden tarkkuudella perussuomalaisten puoluekokouksen äänijakaumia, Halla-ahon voiton ennakoiminen ei perustunut arvauksiin. Kaiken sen perusteella, mitä perussuomalaisten kannattajista kyselytutkimusten ansiosta tiedettiin, tutkijat pystyivät salapoliisi Sherlock Holmesin tapaan löytämään ratkaisevan johtolangan.

Taloustutkimuksen käyttämän Valuegraphics-arvotutkimuksen mukaan perussuomalaiset ovat materialistisia ja asiakeskeisiä. Lisäksi perussuomalaiset on selvästi suosituin puolue tietotekniikan opiskelijoiden keskuudessa – mikä on jo sinänsä vihje siitä, millaista ajatusmaailmaa varsinkin puolueen nuorempi siipi (eli Halla-ahon vahvin kannattajakunta) edustaa. Muun muassa nämä tiedot yhdistettyinä kannatuskyselyiden lukuihin antoivat painavat perusteet ennakoida teknis-materialistisen, analyyttisen ja tiukan asiakeskeisen Halla-ahon voittoa. Äänestäjien enemmistön ja ehdokkaan maailmankuvat kohtasivat.

Samantyyppisellä loogisella päättelyllä ja tutkimusaineistojen luovalla yhdistelyllä pystytään tunnistamaan ja seuraamaan monia muitakin trendejä, kuten kuluttajien arvomuutosta ja sen vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kaupalliseen toimintaympäristöön.

Juho Rahkonen

Arkistoon