Hallitus tukeutuu passiiviväestön tukeen – vaarantuuko työllisyystavoite?

23.12.2019

Jopa kapeakatseinen taloustutkija on tiedostanut sen, että hallituspuolueet seuraavat omia kannatuslukujaan silmät tapittaen. Perussuomalaisten kannatuksen nousu on sähköistänyt poliittisen syksyn. Posti-kiista ja al-Hol ovat tästä hyviä (tai huonoja) esimerkkejä. Kannatuslukujen seuraaminen saattaa vaikeuttaa hallituspuolueiden pitkäjänteistä toimintaa.

Marinin hallituksella on kaksi keskeistä tavoitetta. Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä. Tämä vaatii vaalikaudella 60.000 työpaikan lisäystä. Julkisen talouden alijäämän supistuminen on keskeisesti riippuvaista työllisyyden kasvusta. Marinin hallitus tavoittelee myös hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Työllisyyttä parantavista ja hiilidioksidipäästöjä hillitsevistä toimista odotetaan konkreettisia toimenpiteitä ensi vuonna.

Ilmasto- ja työllisyystavoite eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään. Mutta ne voivat olla sitä. Työmatkaliikenteen hankaloittaminen polttoaineveroja korottamalla ja ruuhkamaksuja valmistelemalla saattaa käydä usean ”kansantalouden kakkua kasvattavan” työssäkäyvän hermoille.

Työllisyystavoitteen kannalta on huolestuttavaa, jos hallituspuolueet tukeutuvat kannatuspelossaan yhä vahvemmin passiiviväestön tukeen. Eläkeläisille ja muille työvoiman ulkopuolella oleville suunnattujen tukien ja palveluiden lisääntyminen saattaa saada monen työtätekevän pelkäämään tulevia tuloveronkorotuksia.

Taloustutkimuksen marraskuisen kannatusmittauksen mukaan hallituspuolueet ovat oppositiopuolueita suosituimpia. Hallituspuolueiden kannatus on 50 % ja opposition puolueiden kannatus 48 prosenttia. Kaksi prosenttia ei halunnut kertoa kantaansa.

Työssäkäyvät kansalaiset kannattavat oppositiopuolueita. Oppositiopuolueiden kannatus on 51 prosenttia työssäkäyvien keskuudessa ja hallituspuolueiden 46 prosenttia. Viimeisen puolen vuoden aikana trendi, jossa hallituspuolueet menettävät työssäkäyvien tukea oppositiopuolueille, on vahvistumassa.

Kuohunta eduskunnassa ja mediassa saattaa hetkellisesti heilutella puolueiden kannatuslukuja. Pitkäkestoisempia kannatussiirtymiä aiheuttanee 2,5 miljoonan työssäkäyvän poliittiset valinnat.

Pasi Holm
tutkimusjohtaja
p. 010 758 5212, pasi.holm@taloustutkimus.fi
 

Arkistoon