Digitalisaatio ja Mothership of maalaisjärki

29.08.2017

Digitalisaatio kiehtoo monella tapaa, onhan kyse tällä hetkellä elävien ihmisten suurimmasta muutoksesta. Muutos koskettaa niin kotia kuin työpaikkaa ja valtion näkökulmasta erityisen tärkeää on, miten yrityksemme onnistuvat pysymään globaalin kehityksen vauhdissa. Gartnerin mukaan kolme johtavaa teknologiatrendiä ovat ”tekoäly kaikkialla”, ”mukaansatempaavat kokemukset” ja ”digitaaliset alustat”.

Tekoälyllä Gartner tarkoittaa mm. koneoppimista, älypölyä, droneja, syvää oppimista. Kokemuspuolella puhutaan VR:stä, 4D-printtauksesta, ihmisen kyvykkyyksien kasvattamisesta. Digialustojen kohdalla puhutaan puolestaan esimerkiksi lohkoketjuista, 5G:stä tai IoT:stä*. Suomen valtamedioissa yritysten digitalisaatiosta kerrotaan puolestaan usein jonkin trendikkään esimerkin kautta, esimerkkinä vaikka tulevaisuuden työtila Mothership of work (MOW) tai miten dronet (miehittämättömät lennokit) hoitavat jatkossa pakettikuljetukset. Hyviä juttuja ja antavat kuvaa siitä, miten työnteko ja asiat todellakin voivat muuttua ja tulevat muuttumaan.

Olen itse tutkinut työni puolesta pk-yritysten digitalisaatiota jo vuosia sekä vaikutan siihen omassa yrityksessämme käytännön tasolla. Aihe on haastava monestakin syystä. Teemme Taloustutkimuksessa käytännön tason tutkimusta ja siksi mitä vaikeammilla termeillä tutkittavasta asiasta puhutaan, sitä vaikeampaa sitä on tutkia. Ihan vaan koska haastateltavat eivät tiedä mistä ihmeestä puhumme. Telian kanssa olemme tehneet jo vuosia selvitystä pk-yritysten digitalisaatiosta. Tämä tutkimus on siitä hyvä, että siinä yritetään oikeasti saada selville missä pk-yrityksissä mennään tällä hetkellä, mitä haasteita siellä koetaan, ja minkälaiset yritykset ovat digitalisaatiossa etunojassa.

Maalaisjärki toimii erinomaisen hyvin digitalisaationkin kanssa. Digitalisaatio ei nimittäin ole mikään uusi maailmanvalta, vaan sitä ajaa vanhat periaatteet, joista johtava on liiketoiminnan kate. Kaikki, mikä parantaa bisnestä, kannattaa tehdä, jos siihen on olemassa resurssit tai jos resurssit ovat hankittavissa. Digitalisaatio parantaa toiminnan tehokkuutta ja siksi se hyvin potentiaalisesti parantaa myös toiminnan katetta.

Suomalaisissa pk-yrityksissä tilanne on lintuperspektiivistä katsottuna nelijakoinen. On olemassa pitkään toimineet yritykset, joissa on ollut pitkään myös sama yrittäjä. Muutos pelottaa tai sitä ei jakseta ottaa ”enää ennen eläkeikää” vastaan, digitalisaation hyötyjä ei nähdä, osata eikä jakseta kuvitella. Liikevaihtokin on jo laskemaan päin. Toinen ryhmä on palvelusektorin yksinyrittäjät/mikroyritykset. Kampaaja leikkaa hiuksia diginkin keskellä eikä digitalisaatio hetkauta hirveästi perustekemistä, ehkä tilaukset voisivat kuitenkin tulla nettivarauksina ja some voisi toimia mainoskanavana. Kuitenkin kun uusia mikroyrityksiä syntyy, pohjaavat ne hyvin usein johonkin teknologiainnovaatioon tai ainakin teknologian mahdollistamaan toiminnan tehokkuuteen, josta saadaan kilpailuetu. Tämä on se kolmas ryhmä. Merkittävin neljästä ryhmästä on kuitenkin jo vähintään muutaman vuoden ikäiset kasvuyritykset. Näillä on usein vielä melko nuorehko yrittäjä, jolla on nälkää kasvaa ja kehittyä. Digiteknologiat ovat olleet mukana alusta asti, elleivät jopa liikeidean perustana. Nämä yritykset kasvavat ja työllistävät lisää, ja useat niistä haluavat nimenomaan kansainvälistyä ja käyttävät Suomea ponnistusalustana. On toki olemassa vielä se viideskin ryhmä eli ns. normiyritykset, joille digitalisaatio merkitsee monessa tapauksessa jotakin disruptiivista ja jopa vuosikymmeniä pitkä yrityshistorian jatkuvuus mitataan yrityksen sopeutumiskyvyn kautta.

Nyt kun pohdimme eri foorumeilla, mitä hankkeita täällä Suomessa tuemme, mihin laitamme niukat resurssimme, ei kannata hölmöillä monisatasivuisten selvitysten ja kryptisten uusien digimittareiden kanssa, vaan jutella yrittäjän ja henkilöstön kanssa ja selvittää, millä asenteella ollaan liikenteessä ja miten innostuneita ollaan digitalisaation tuomista uusista mahdollisuuksista. Hyvä indikaatio on myös se, mitä on jo saatu aikaan, miten fiksusti asioita on osattu soveltaa käytännön tasolla. Eli vakuuttaako, tuleeko WOW-efekti? Enkä tarkoita tässä nyt sitä, että ilmassa pitäisi leijua mitään ”älypölyä” vaan käytännön tehokkuutta parantavia oivalluksia arkisiin asioihin. Asenne ratkaisee, mutta maalaisjärkeäkin tarvitaan. Samalla muistaen, että moni ei tässä huumassa edes yritä tehdä tulosta vaan nopean exitin. Sitä ei kannata julkisin varoin rahoittaa. Mutta em. neljännelle ryhmälle kannattaa antaa täysi tuki, koska siinä ryhmässä on tulevaisuutemme. Viides ryhmä pystyy taklaamaan haasteet omin avuinkin kouluttautumalla ja kyseenalaistamalla vanhat toimintamallinsa.

* koneoppiminen = ohjelmisto oppii toimimaan entistä paremmin kokemuksen perusteella, älypöly = mikromekanismeja, jotka kommunikoivat keskenään, syvä oppiminen = ongelmanratkaisua neuroverkkojen avulla, VR = virtuaalitodellisuus, 4D-printtaus = ajassa muotoaan muuttavat tulostetut esineet, ihmisen kyvykkyyksien kasvattaminen = teknologia, joka lisää ihmisen tuottavuutta tai kykyjä kehon jatkeena, lohkoketju = tekniikka, jolla toisilleen vieraat toimijat tuottavat ja ylläpitävät tietokantoja hajautetusti, 5G = viidennen sukupolven matkapuhelin-/langaton verkko, IoT = esineiden internet eli miten laitteet aistivat ympäristöään ja välittävät tätä tietoa tai toimivat sen perusteella älykkäästi

Kirjoittaja: Kari Roose

Arkistoon