Aktiivimalli aktivoi

12.03.2018

Hallituksen aktiivimallin vaikutuksista ei ole vielä selvyyttä. Se voidaan kuitenkin sanoa, että malli on onnistunut aktivoimaan ainakin yhden ihmisryhmän: vasemmisto-opposition, ja erityisesti SDP:n kannattajat. Keskustelua ja tunteita se nimittäin on herättänyt.

Taloustutkimus kysyi pilottitutkimuksessaan tammikuussa kolmelta tuhannelta suomalaiselta yhtä viimeaikaista kotimaan politiikan tapahtumaa, joka on jäänyt mieleen myönteisenä asiana. Sen lisäksi kysyttiin vastaavasti yhtä tapahtumaa, joka on jäänyt mieleen kielteisenä asiana.

Opposition vasemmistopuolueilla sekä vihreillä ylivoimaisesti eniten kielteisiä mainintoja keräsi aktiivimalli. SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajista noin 40 prosenttia piti aktiivimallia kielteisenä asiana, ja vihreidenkin kannattajista kolmasosa. Hallituspuolueiden kannattajistakin aktiivimallin nimesi kielteisenä noin kymmenesosa. Tässä joukossa saattaa tosin olla myös niitä, jotka pitävät aktiivimallista käytyä keskustelua kielteisenä, eikä niinkään itse mallia.
Aktiivimalli näyttää vaikuttaneen puolueiden kannatussuhteisiin: SDP:n kannatuksen nousun alku voidaan ajoittaa tammikuun lopussa järjestetyn ammattiliittojen mielenilmauksen jälkeiselle viikolle.

Myönteisenä tapahtumana nousee yksi ylitse muiden: presidentinvaalit tai presidentin virkaanastujaiset nimesi yli 40 prosenttia, kun kysyttiin viimeaikaista myönteistä tapahtumaa. Vaalit olivat ylivoimaisesti useimmin mainittu myönteinen tapahtuma kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa. Näin myös demareilla ja keskustalaisilla, joiden ehdokkailla vaalit menivät täysin penkin alle. Kertooko tämä siitä, että presidentinvaaleilla ja puoluepolitiikalla ei ole enää paljoakaan tekemistä keskenään? Saattaa olla, että jatkossa näemme presidentinvaaleissa yhä enemmän kansanliikkeiden sekä kokonaan politiikan ulkopuolelta tulevia ehdokkaita.

Entä mitä tunteita on sote-uudistus herättää? Tammikuussa ei vielä oikein mitään. Kielteisenä asiana sen näkee kuusi prosenttia ja myönteisenä yksi prosentti. Mielenkiintoista on, että sote-uudistus näyttää korpeavan erityisesti kokoomuksen kannattajia. Heistä 11 prosenttia nimeää sen kielteiseksi asiaksi politiikassa.

Nelosoluet tulivat mittausjaksolla maitokauppoihin, mutta se ei näytä herättäneen tunteita kumpaankaan suuntaan. Alkoholilain nimesi myönteisenä tapahtumana kolme prosenttia ja kielteisenä vain yksi prosentti vastaajista. Politiikan kestoaihe maahanmuutto ei myöskään ollut ihmisten mielissä. Kielteisenä asiana sen nimesi kaksi vain prosenttia, tosin perussuomalaisten kannattajista kymmenen prosenttia mainitsi maahanmuuttopolitiikan kielteisenä asiana.

Tammikuussa politiikan keskustelua hallitsivat presidentinvaalit ja aktiivimalli. Näistä puoluepolitiikkaan näyttää olleen vaikutusta aktiivimallilla. Yksittäinen kuukausimittaus jää kuitenkin kuriositeetiksi, vaikka tulokset mielenkiintoisia ovatkin. Siksi maaliskuusta 2018 alkaen käynnistimme politiikan tapahtumien jatkuvan seurannan. Jatkossa on saatavilla kuukausittain tietoa siitä, mikä suomalaisia politiikassa ilahduttaa ja mikä harmittaa.
Asiat varmasti vaihtelevat kuukausittain, mutta veikkaanpa, että sote-uudistus ainakin herättää tunteita suuntaan jos toiseenkin. Näistä lisää ehkä joskus toisella kerralla.

Tuomo Turja
tutkimusjohtaja

Tuomo Turja on Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja, joka seuraa politiikkaa työkseen ja huvikseen. Tuomo työskentelee Yhteiskuntaymmärrys-yksikössä.

Yhteiskuntaymmärrys-yksikkö on erikoistunut etenkin laajoihin väestö- ja mielipidetutkimuksiin, mutta palvelee koko julkista sektoria aiheessa kuin aiheessa – yritystenkään tutkimustarpeita unohtamatta. Kansalais- ja kuntalaiskyselyt, sidosryhmätutkimukset, politiikka, julkiset palvelut ja vaikuttavuustutkimukset ovat leipälajimme. Datojen keräämisestä syväanalyyseihin ja kaikkea siltä väliltä.

Arkistoon