Tuleeko tekoälystä kuluttajan uusi ostokaveri?

Tekoäly on jo siirtynyt monen suomalaisen arkeen: se auttaa etsimään tietoa, tiivistämään sisältöjä, vertailemaan vaihtoehtoja ja tuottamaan ideoita. Seuraava askel kuluttajan ostopolussa voi olla vielä merkittävämpi. Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei ainoastaan vastaa kysymyksiin, vaan auttaa kuluttajaa valitsemaan tuotteen, vertailemaan hintoja, arvioimaan vaihtoehtoja – ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös tekemään ostoksen kuluttajan puolesta?

AI-ostobotit ja tekoälypohjaiset ostoavustajat ovat nousemassa kiinnostavaksi ilmiöksi kaupan, palveluiden ja digitaalisen asiakaskokemuksen kehityksessä. Kansainvälisessä keskustelussa puhutaan yhä useammin agenttisesta kaupankäynnistä: kuluttaja kertoo tarpeensa ja reunaehtonsa, minkä jälkeen tekoäly etsii, vertailee ja suosittelee vaihtoehtoja. Joissakin malleissa tekoäly voi myös hoitaa osia ostotapahtumasta käyttäjän luvalla.

Mutta ovatko suomalaiset valmiita päästämään tekoälyn mukaan ostamaan? Missä tilanteissa AI-ostobotti koetaan hyödylliseksi, missä taas epäilyttäväksi? Entä millaisissa tuoteryhmissä ja palveluissa kuluttaja voisi luottaa tekoälyn suosituksiin?

Taloustutkimus toteuttaa uuden AI-ostobotteja koskevan valmistutkimuksen, joka selvittää kuluttajien suhtautumista tekoälyn rooliin ostamisen tukena. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista, luotettavaa ja liiketoiminnallisesti hyödyllistä tietoa siitä, miten tekoäly muuttaa ostopolkua – ja millaisia mahdollisuuksia ja riskejä yritysten kannattaa huomioida jo nyt.

Tekoäly siirtyy tiedonhausta ostopäätösten tueksi

Tähän asti monen kuluttajan suhde tekoälyyn on rakentunut ennen kaikkea tiedonhaun, kirjoittamisen, ideoinnin tai työn tehostamisen ympärille. Ostamisen näkökulmasta tekoälyn rooli voi kuitenkin kasvaa nopeasti. Kuluttaja voi pyytää tekoälyltä esimerkiksi tuotevertailuja, hintahaarukoita, yhteenvetoja käyttäjäarvioista, vaihtoehtoja tiettyyn budjettiin tai suosituksia omien tarpeiden perusteella.

Tällainen kehitys voi muuttaa merkittävästi sitä, miten kuluttaja löytää tuotteita ja palveluita. Perinteinen hakukone, verkkokaupan tuotesivu, hintavertailu, käyttäjäarviot ja ystävien suositukset eivät katoa, mutta niiden rinnalle voi nousta uusi välikäsi: tekoäly, joka kokoaa tiedon, tiivistää vaihtoehdot ja ohjaa kuluttajaa kohti päätöstä.

Yrityksille tämä herättää tärkeitä kysymyksiä. Miten brändi näkyy tekoälyn tekemissä vertailuissa? Mihin tietolähteisiin kuluttaja luottaa? Uskooko kuluttaja tekoälyn suosituksiin yhtä paljon kuin hakukoneeseen, verkkokaupan arvioihin tai tuttavan vinkkiin? Ja ennen kaikkea: millaisilla ehdoilla kuluttaja olisi valmis antamaan tekoälylle aktiivisemman roolin ostamisessa?

Tutkimus mittaa sekä nykykäyttöä että tulevaa valmiutta

Tuleva tutkimus tarkastelee ilmiötä kahdesta näkökulmasta: mitä kuluttajat tekevät jo nyt ja mihin he voisivat olla valmiita lähitulevaisuudessa.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, kuinka tuttuja erilaiset AI-chatbotit ja tekoälypalvelut ovat suomalaisille, kuinka usein niitä käytetään ja millaisissa tilanteissa. Ostamisen näkökulmasta kiinnostavaa on erityisesti se, käytetäänkö tekoälyä jo nyt tuotteiden ja palveluiden vertailuun, tiedonhakuun, hintojen arviointiin tai päätöksenteon tukena.

Toinen keskeinen näkökulma liittyy luottamukseen. AI-ostobottien yleistyminen ei ole vain teknologinen kysymys, vaan ennen kaikkea luottamuskysymys. Kuluttajan pitää voida uskoa, että tekoälyn antamat suositukset ovat relevantteja, ajantasaisia ja hänen etunsa mukaisia. Samalla ostamiseen liittyy monia herkkiä asioita: raha, henkilötiedot, maksutiedot, tuotteen laatu, huijaukset ja mahdolliset virheelliset suositukset.

Tutkimuksessa kartoitetaan, missä tuoteryhmissä ja palveluissa kuluttajat voisivat luottaa tekoälyn apuun. Onko AI-ostobotti luontevampi apu elektroniikan, matkailun tai suoratoistopalveluiden valinnassa kuin esimerkiksi lääkkeiden, vakuutusten tai sijoituspalveluiden kohdalla? Entä hyväksyisikö kuluttaja tekoälyn avuksi vain vertailuun ja suositteluun – vai voisiko tekoäly jossain tilanteessa myös tehdä ja maksaa ostoksen kuluttajan puolesta käyttäjän valtuutuksella?

Lisäksi tutkimus pureutuu siihen, mitkä ominaisuudet voisivat motivoida AI-ostobotin käyttöön. Kiinnostavatko kuluttajia eniten parempi hintavertailu, tuotearvioiden tiivistäminen, omiin tarpeisiin perustuvat suositukset, nopeammat vastaukset vai suoja epäilyttäviä tarjouksia ja huijauksia vastaan?

Kenelle tutkimus on suunnattu?

AI-ostobotteja koskeva kuluttajaymmärrys on erityisen tärkeää yrityksille, joiden liiketoiminta kytkeytyy digitaaliseen ostamiseen, asiakaskokemukseen, suositteluun tai päätöksenteon tukemiseen. Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa esimerkiksi vähittäiskaupalle, verkkokaupoille, kulutuselektroniikan toimijoille, teleoperaattoreille, finanssi- ja vakuutuspalveluille, matkailu- ja vapaa-ajan palveluille, energia-alalle sekä brändeille ja valmistajille.

Tutkimus auttaa hahmottamaan, missä kohtaa ostopolkua tekoäly voi tuoda kuluttajalle arvoa ja missä kohtaa yritysten on syytä rakentaa luottamusta erityisen huolellisesti. Tulokset voivat tukea esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittämistä, asiakasviestintää, brändin positiointia, verkkokaupan kehitystä, asiakaspalvelun automatisointia ja tulevaisuuden kanavastrategiaa.

Erityisen kiinnostavaa on myös se, miten eri kuluttajaryhmät suhtautuvat tekoälyyn. AI-ostobottien hyväksyntä ei todennäköisesti jakaudu tasaisesti kaikkien kuluttajien kesken. Ikä, digitaaliset tottumukset, aiempi tekoälyn käyttö, ostamisen tapa, tuoteryhmä ja luottamus eri tietolähteisiin voivat kaikki vaikuttaa siihen, millaisena tekoälyn rooli ostamisessa nähdään.

Luotettavaa tietoa nopeasti muuttuvasta ilmiöstä

AI-ostobotteihin liittyvä keskustelu liikkuu nopeasti. Siksi yritysten kannattaa muodostaa oma näkemyksensä ajoissa: missä määrin kyse on jo kuluttajien arjessa näkyvästä muutoksesta, missä taas vielä odotuksista ja kokeiluista. Nyt on oikea hetki selvittää, miten suomalaiset suhtautuvat tekoälyn uuteen rooliin kuluttajan ostopolussa.

Taloustutkimuksen tutkimus toteutetaan kuluttajapaneelissa väestöä mahdollisimman hyvin edustavasti. Tavoitteena on kerätä tiedot viimeistään kesälomien jälkeen vähintään 1000 vastaajalta ikäryhmässä 18–79 vuotta. 

Jos aihe on organisaatiollesi ajankohtainen, kerro meille millaiset toimiala- tai tuoteryhmäkohtaiset näkökulmat olisivat teille erityisen hyödyllisiä niin voimme huomioida niitä tutkimuksen toteutuksessa.

OTA YHTEYTTÄ

---