Tekoäly ostajan apurina: neuvonantajaksi kyllä, ostajaksi ei (vielä)

Taloustutkimuksen kuluttajapaneelin tuore selvitys kertoo, miten suomalaiset käyttävät tekoälyä ostopäätösten tukena, mitä he siltä odottavat ja missä kohtaa luottamus loppuu.

Tekoälychatbotit ovat tulleet osaksi arkea nopeammin kuin moni osasi odottaa. Hieman yli puolet suomalaisista tietää tekoälystä vähintään jonkin verran ja perehtyy siihen ajoittain. Lisäksi reilu viidesosa kokee tuntevansa tekoälyn hyvin ja seuraa aihetta aktiivisesti. Lisäksi moni hakee sen kautta apua myös ostopäätöksiin. Kysymys kuuluukin enää vähemmän siitä, käytetäänkö tekoälyä ostamiseen, ja enemmän siitä, missä tehtävissä kuluttajat tekoälyyn luottavat ja missä eivät.

Taloustutkimuksen kuluttajapaneelin selvityksessä kartoitettiin, miten 16–79-vuotiaat suomalaiset käyttävät tekoälyä, miten he suhtautuvat siihen ja mihin he ovat valmiita sitä käyttämään ostosten yhteydessä.

Tekoäly on jo osa arkea

Suhtautuminen tekoälyyn on kaksijakoista. Tekoälypalveluihin suhtautuu myönteisesti 37 prosenttia vastaajista, kielteisesti 34 prosenttia, ja loput suhtautuvat neutraalisti. Miehet suhtautuvat myönteisemmin (41 %) kuin naiset (33 %). Iäkkäimmät vastaajat ovat myönteisimpiä: 65–79-vuotiaista 42 prosenttia suhtautuu myönteisesti.

Oma osaaminen on vielä suhteellisen vaatimatonta. Vain 4 prosenttia vastaajista pitää itseään asiantuntijatason käyttäjänä, ja 22 prosenttia kertoo tuntevansa tekoälyn hyvin ja seuraavansa aihetta aktiivisesti. Nuorimmissa ikäryhmissä osaaminen on selvästi korkeampaa: 16–24-vuotiaista 45 prosenttia kokee tuntevansa tekoälyn hyvin.

Käyttö on laajaa. Tekoälychatboteista suosituin on ChatGPT, jonka tuntee tai on käyttänyt 49 prosenttia tekoälyn tuntevista. Copilot ja Gemini ovat kumpikin 18 prosentin suosiossa, ja Claude 7 prosentin.

Tekoälyä käytetään ennen kaikkea arjen asioihin. Tiedon etsimiseen arjesta tekoälyä käyttää vähintään kerran kuukaudessa 74 prosenttia käyttäjistä, oppimiseen ja opiskeluun 54 prosenttia ja elämäntilanteisiin liittyvien neuvojen hakemiseen 50 prosenttia. Ostamisen tukena tekoälyä käyttää vähintään kerran kuukaudessa 42 prosenttia.

Ostamisen tukena tekoäly on jo arkipäivää

Kun tekoälyä käytetään ostamisen tukena, sitä käytetään ensisijaisesti tuotteiden vertailuun ja etsimiseen. Tuotteita haetaan ominaisuuksien perusteella 39 prosentissa ja vertaillaan keskenään niin ikään 39 prosentissa tapauksista. Tietyn tuotteen etsimiseen tekoälyä käyttää 34 prosenttia, ja parhaiden hintojen tai tarjousten löytämiseen 28 prosenttia.

Tekoälyn osuus varsinaisista ostopäätöksistä on vielä kohtuullinen. Vastaajat arvioivat, että viimeisen vuoden aikaisista ostopäätöksistään keskimäärin noin 23 prosenttia oli tehty tekoälyn avulla. Noin viidesosa vastaajista ei ollut käyttänyt sitä lainkaan.

Tekoälyn kanssa keskustellaan yleensä useammassa vaiheessa. Yksi kysymys ja yksi vastaus riittää 8 prosentille käyttäjistä. Kolmasosa tarkentaa kysymystään 1–2 kertaa, ja 25 prosenttia käy pidemmän keskustelun, jossa tarkennuksia tulee kolme tai enemmän. Lähes joka kolmas ei osaa sanoa, kuinka monta kertaa kysyy.

Vertailu kyllä, ostaminen ei

Tutkimuksen selkein viesti on se missä kulkee luottamuksen raja. Tekoälyn avulla tehtävä vertailu hyväksytään laajasti: 58 prosenttia vastaajista sallisi tekoälyn vertailla tuotteiden ominaisuuksia ja hintoja ennen ostopäätöstä.

Kun kysytään siitä, että tekoäly tekee ja maksaa ostoksen puolestasi, sallivien osuus putoaa 11 prosenttiin. Vaikka tekoäly voisi säästää rahaa, 89 prosenttia ei sallisi sen tehdä ja maksaa ostosta. Päätösvalta halutaan pitää omissa käsissä.

Tekoälyn antamien tietojen tai suositusten paikkansapitävyyttä tarkistaa aina tai lähes aina 34 prosenttia käyttäjistä ja melko usein 40 prosenttia. Harvoin tarkistaa 21 prosenttia ja ei koskaan tai lähes koskaan vain 5 prosenttia. Käytännössä siis noin kolme neljästä käyttäjästä tarkistaa tekoälyn tiedot vähintään melko usein.

Tämä on kahden kerroksen ilmiö. Kuluttajat luottavat tekoälyyn ideointiin ja vertailuun, mutta eivät vielä sen antamaan lopputulokseen, joka vaikuttaa varsinkin rahan käyttöön. Tekoälyn kautta tehtävät ostot vaativat siksi selkeää läpinäkyvyyttä ja vahvistusta.

Ikäryhmät erottavat käyttäjät

Ikä näkyy selvästi sekä asenteissa että käyttötavoissa. Nuoret ovat osaavampia ja käyttävät tekoälyä enemmän, vanhemmat taas luottavat siihen herkemmin tuotteiden vertailussa.

Tekoälyn vertailu hyväksytään eniten 16–24-vuotiaiden keskuudessa (64 % sallisi), mutta myös 65–79-vuotiaista yli puolet hyväksyy sen (54 %). Ostojen tekemisen sallisi 16–24-vuotiaista vain pieni osa, ja myös iäkkäimmissä vastaajissa ostopäätösvalta halutaan säilyttää itsellä.

Tutkimuksen tiedot: Taloustutkimuksen kuluttajapaneeli. Vastaajia n=1 172 (16–79-vuotiaat), painotettu perusjoukko 4 395 000 henkilöä. Tulokset on painotettu vastaavaksi väestöön nähden. Tekoälyn käyttöön liittyvät kysymykset perustuvat niihin vastaajiin, jotka tuntevat tai ovat käyttäneet tekoälychatbotteja (n=874).

Ota yhteyttä