Tampereen asema ykkösmuuttokohteena pysynyt vahvana
Muuttohalukkuus Suomessa 2025 -tutkimus: Tampereen vetovoima on yhä korkeaa - suurten kaupunkien houkuttelevuus omaa luokkaansa
Taloustutkimuksen loppuvuonna 2025 toteuttaman Muuttohalukkuus Suomessa -tutkimuksen mukaan 38 prosenttia 15-79 -vuotiaista suomalaisista voisi ajatella asuvansa Tampereella. Toiseksi suosituin kaupunki on Helsinki, jossa voisi kuvitella asuvansa 33 prosenttia suomalaisista, ja kolmantena on Turku 27 prosentilla. Lisäksi kymmenen suosituimman kaupungin joukkoon yltävät Espoo, Jyväskylä, Hämeenlinna, Kuopio, Porvoo, Vantaa ja Oulu. TOP 10 -kunnissa muutokset aiemmasta ovat pieniä, Jyväskylän houkuttelevuus on lisääntynyt eniten, 3 prosenttiyksikköä.
”Yleistä on, että houkuttelevimpana koetaan oman maakunnan keskuskaupunki. Tampereen vahvuus on se, että Tampere sijoittuu eri maakunnissa asuvien TOP 3 -listalle kaikkiaan kahdeksassa maakunnassa. Kiinnostus kaupunkia kohtaan on tasaista eri puolilla Suomea ja erilaisissa ympäristöissä asuvien keskuudessa”, kertoo tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki, Taloustutkimuksesta.
Yli 100 000 asukkaan kaupunkien (9 kpl) houkuttelevuus on keskimäärin 24 prosentin luokkaa, astetta pienempien (50 000–100 000 asukasta) 12 prosenttia. Houkuttelevuus vähenee kunnan asukaskoon mukana, ollen pienimmässä luokassa (alle 5000 asukasta) keskimäärin tasolla 3 prosenttia.
Myös kokonaisarvio kunnasta asuinpaikkana paras Tampereella
Tutkimuksessa pyydettiin myös arviota Suomen kunnille asuinpaikkana (kouluarvosana 4–10). Ainoana yli 8 tason ylittää Tampere, ennen Turkua, Kuopiota ja Porvoota. Muita TOP 10 -kuntia ovat Jyväskylä, Naantali, Oulu, Kauniainen, Hämeenlinna, Hämeenlinna Kauniainen ja Kuusamo.
”Tampere on tässä asiassa melko ylivoimainen, Turku selvästi kakkonen. Erot sen jälkeen ovat aika pieniä. TOP 10 -listalla uusina kuntina ovat Kauniainen ja Kuusamo”, Myllymäki jatkaa.
Yli 100 000 asukkaan kaupungit yltävät ainoana kuntaryhmänä keskimäärin tyydyttävään tasoon, keskiarvon ollessa 7,1. Hieman pienemmillä kunnilla (50 000–100 000 asukasta) arvio kunnasta asuinpaikkana on keskimäärin tasolla 6,7, kokoluokissa 5000–50 000 asukasta noin 6,5 tasolla ja pienimmissä kunnissa (alle 5000 asukasta) hieman matalammalla tasolla, ka. 6,3.
Mieluisimmat maakunnat
Maakunnista mieluisin on Uusimaa, missä lähes puolet (49 %) vastaajista voisi ajatella asuvansa. Seuraavaksi mieluisimmat ovat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Lisäksi Lappi ja Keski-Suomi yltävät 20 prosentin osuuteen.
”Kiinnostus Uudellamaalla asumista kohtaan on tasaisesti lisääntynyt. Kiinnostus muualla Suomessa asumista kohtaan on hieman aiempaa vähäisempää, sillä useimpia maakuntia mainitaan harvemmin kuin edellisessä, vuoden 2023 tutkimuksessa. Muutokset ovat kuitenkin sangen pieniä”, tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki Taloustutkimuksesta toteaa.
Muuttoaikeet ennallaan – joka kymmenes on muuttamassa vuoden sisällä
Vuoden sisällä muuttoaikeissa olevia on edelleen 11 prosenttia. Kun muutto koskettaa keskimäärin 1,9 henkilöä, on lähes miljoona ihmistä muuttamassa vuoden sisällä.
”Suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä asuinkunnassaan. Kuitenkin juuri tyytymättömillä on muuttoalttiutta useammin kuin tyytyväisillä. Heidän muuttoajatuksensa liittyvät korostuneesti kunnasta pois muuttoon ja tästä syystä asukaskokemuksen seuraaminen ja siitä huolehtiminen systemaattisesti on poismuuttoa tilkittäessä erityisen tärkeää”, Myllymäki jatkaa.
Muuton syyt
Kunnasta toiseen muutettaessa muuttotilanteessa pohditaan useimmin viihtyisän asuinalueen löytymistä, elämänlaatua, hyviä liikenneyhteyksiä ja turvallisuuden tunnetta.
”Muutettaessa toiseen kuntaan ovat työhön ja työpaikkaan sekä opiskelupaikkaan liittyvät asiat tärkeitä asioita, mutta tätä useammin suomalaiset pohtivat ns. perusarjen sujumista, vaivattomuutta ja turvallisuutta”, Myllymäki jatkaa.
Uuden kunnan yhteydenottoa toivotaan
Uutena asiana tiedustelimme halukkuutta erilaisten tahojen yhteydenottoihin uudessa kunnassa. 53 prosenttia muuttoaikeissa olevista tai muuttoa miettineistä haluaa sitä, että uusi asuinkunta on yhteydessä heihin muuton jälkeen.
”Uuden kunnan reagointia uusiin asukkaisiin toivotaan laajalti. Tällä on iso merkitys uuteen kuntaan kotiutumisella. Lisäksi naiset haluavat mm. kansalaisopiston tai kulttuuriyhdistyksen tai vapaaehtoistoimintaa järjestävän yhdistyksen yhteydenottoja melko usein, nuorten miesten kotiutumista edesauttaisi esimerkiksi paikallisen urheiluseuran yhteydenotot”, Myllymäki sanoo.
Taloustutkimuksen Muuttohalukkuus Suomessa -tutkimus on toteutettu loppuvuonna 2025. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajina on noin 3 600 suomea, ruotsia tai muita kieliä äidinkielenään puhuvia ja tutkimus kattaa lähes kaikki Suomen kunnat. Suomalaisten muuttohalukkuutta tutkitaan kahden vuoden välein.
Lisätiedot:
Taloustutkimus Oy, Timo Myllymäki, p. 010 7585 441, timo.myllymaki@taloustutkimus.fi