Suomalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä esihenkilötyöhön

Isoissa yrityksissä ollaan tyytyväisempiä esihenkilötyöhön kuin pk-yrityksissä. Myös hybridityö lisää tyytyväisyyttä esihenkilötyöhön.

Kaikkien vastaajien antamien arvioiden perusteella esihenkilötyöhön ollaan keskimäärin tyytyväisiä, ja arvosanojen keskiarvoksi muodostui viisiportaisella asteikolla 3,77. Miehet (ka. 3,85) ovat tyytyväisempiä esihenkilötyöhön kuin naiset (ka. 3,69). Samoin johtavassa asemassa olevat (ka. 4,04) sekä toimihenkilöt (ka. 3,90) tyytyväisempiä kuin työntekijät (ka. 3,63). Isoissa yrityksissä (ka. 3,86) esihenkilötyöhön ollaan tyytyväisempiä kuin pk-yrityksissä (ka. 3,67). Ne, jotka eivät työskentele lainkaan etänä (ka. 3,62) ovat tyytymättömämpiä esihenkilötyöhön, kuin ne, jotka työskentelevät etänä 1–2 päivänä viikossa (ka. 3,87), 3–4 päivänä viikossa (ka. 3,96), tai satunnaisesti (ka. 3,91) tai 5 päivänä viikossa (ka. 3,81). Joskin viitenä päivänä viikossa etänä työskentelevät ovat tyytymättömämpiä kuin ne, jotka eivät työskentele joka päivä etänä. Kantaväestö (ka. 3,80) on tyytyväisempää esihenkilötyöhön kuin ne, jotka ovat syntyneet itse tai joiden vähintään jompikumpi vanhemmista on syntynyt muualla kuin Suomessa (ka. 3,38).

Esihenkilötyöllä on suuri merkitys myös työnantajan suositteluhalukkuuteen, samoin kuin sitoutumiseen työnantajaan. Suosittelijat (ka. 4,48) antavat esihenkilötyölle selvästi paremman arvion kuin passiiviset (ka. 3,78) saati kriitikot (ka. 2,75). Samoin sitoutuneet työntekijät (ka. 4,45) antavat esihenkilötyöstä selvästi paremmat arviot kuin neutraalit (ka. 3,59) saati ei-sitoutuneet työntekijät (ka. 2,45).

Kokonaistyytyväisyys esihenkilötyöhön toimialoittain:

Kun tarkastellaan esihenkilötyötä tarkemmin kokonaistasolla, niin luottamus esihenkilöön puolin ja toisin koetaan olevan erittäin hyvällä tasolla, esihenkilöä pidetään oikeudenmukaisena ja esihenkilölle uskalletaan kertoa mielipiteitä ja ajatuksia – nämä ovat työelämässä ja työnantajankin kannalta erittäin tärkeitä asioita, perusasioita, joiden tuleekin olla kunnossa. Eniten parantamisen varaa esihenkilötyössä on siinä, että esihenkilö osaa perustella, miten johdossa tehdyt päätökset vaikuttavat käytännön työn tekemiseen, ja että esihenkilö ohjaa ja suunnittelee toimintaa ammattitaitoisesti. Ensin mainittuihin esihenkilö pystyy vaikuttamaan itse, kun taas jälkimmäiset kuvastavat laajemmin johtamista organisaatioissa, joihin esihenkilöllä itsellään ei ole niin suurta vaikutusmahdollisuutta.

Taloustutkimuksen henkilöstökokemustietopankki on päivitetty tammikuussa 2025 Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Tietopankissa on kaikkiaan 3943 vastaajaa, jotka ovat 18–79-vuotiaita, työskentelevät eri toimialoilla, niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorilla, pienissä, keskisuurissa kuin suurissa organisaatioissa sekä henkilöstöluokan että liikevaihdon mukaan ja eri puolilla Suomea. He ovat asemaltaan eri tasoisia johtavasta asemasta työntekijään, sekä esihenkilöitä että ei esihenkilöitä. Vastaajat on myös segmentoitu seitsemään eri luokkaan arvojen ja asenteiden mukaan ja suositteluhalukkuuden mukaan suosittelijoihin, passiivisiin ja kriitikoihin. Nämä ja muita taustatietoja on käytettävissä, kun tarkastellaan tietopankin tuloksia tai kun valitaan sopivaa vertailuryhmää asiakkaamme omaan henkilöstötutkimukseen.

Kerromme mielellämme lisää! Voit myös lukea lisää henkilöstökokemuksen mittaamisesta täältä!

Ota yhteyttä:
Senior Insight Manager Paula Lehto, p. 010 758 5275, paula.lehto@taloustutkimus.fi

OTA YHTEYTTÄ