Miten ruokakulttuurimme on sidoksissa teknologiseen kehitykseen – vai onko se?

Löydätkö alla olevista kuvista linkit teknologisen kehityksen ja ruokakulttuurimme muutoksen välillä?

Suomi Syö 40 vuotta!

Suomi Syö -tutkimuksen jo 40-vuotiaaseen taipaleeseen sisältyy valtava määrä dataa ja tietoa ruokakulttuurin muutoksista, mutta makrotasolla, jos katsotaan esimerkiksi teknologisia kehityskulkuja ja ruokakulttuurin muutosta, voidaan havaita muun muassa:

• Television yleistyminen 1960-luvulla mahdollisti uudenlaisen ruokamainonnan
• Yhdessä televisiomainonnan kanssa mikroaaltouunien tulo markkinoille 1970-luvulla toi "TV-dinnerit" ja valmisruoat sekä pakasteet kansan ulottuville
• Internetin tulo 1990-luvulla ja sen myötä lisääntynyt tietoisuus etnisistä keittiöistä ja Välimeren ruokavaliosta, joita tukivat myös hyvinvointivaltion rakentamisen seurauksena pitkään lisääntynyt lomamatkailu ulkomailla
• Älypuhelinten ja etenkin sosiaalisen median läpimurto 2010-luvulla tarjoili puolestaan erityisruokavaliot ja ruokablogit kansan hyppysiin
• Elintarviketeollisuuden teknologinen kehitys toi kasvipohjaiset proteiinit osaksi tarjoomaa yhtenä mahdollisena ratkaisuna ilmastokriisiin
• Mielenkiinnolla jäämme odottamaan miten tekoälyn kasvava hyödyntäminen tulee näkymään ruokakulttuurissamme ja millaisia ilmenemismuotoja se saa tulevina vuosina – henkilökohtaisesti optimoituja ruokavalioita vai jotain muuta?

Suomi Syö 2025 sisältää viisi tilattavissa olevaa raporttia:

1. Trendit ja vastuullisuus -raportissa seuraamme ruokailuun ja ruoanlaittoon liittyviä trendejä sekä suhtautumista ympäristöasioihin, kotimaisuuteen, lähiruokaan ja luomuruokaan.
2. Ruokaostokset-raportissa tutkimme muun muassa ostotottumuksia, eri kauppaketjujen eroja ja niissä asioimista sekä elintarvikkeiden verkkokauppaa.
3. Tuoteryhmäraportissa selvitämme yli 50 tuoteryhmän käyttöä, käytön perusteita ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimme laajasti muun muassa valmisruokien käyttöä.  
4. Kotitaloudet-raportissa tarkastelemme kotitalouksien ruokailutottumuksia ja ruoanlaittotapoja sekä elintarvikkeiden ostokriteerejä. Tänä vuonna tutkimme tarkemmin myös kaupan omien merkkien ostamista.
5. Monikulttuurinen Suomi Syö -raportissa selvitämme eri kulttuuritaustoista tulevien henkilöiden ruokailutottumuksia. UUSI!

Monikulttuurinen Suomi Syö

Juhlavuoden kunniaksi tänä vuonna on uutuutena saatavilla erittäin ajankohtainen ja kiinnostava raportti ”Monikulttuurinen Suomi Syö”, jossa vastaajina olivat eri kulttuuritaustoja edustavat kuluttajat. Ruoan alkuperä merkitsee paljon myös monikulttuurisessa Suomessa: elintarvikkeiden raaka-aineiden alkuperä halutaan tietää, ja puolet vastaajista pitää tärkeänä syödä suomalaista ruokaa. Lisäksi joka toiselle on tärkeää syödä omalle kulttuuritaustalle ominaista ruokaa.

Kiinnostavaa on myös tarkastella, mistä ruoka ostetaan: yleisesti ottaen ruokaostoksilla käydään eniten Prismassa ja S-marketissa. Myös monikulttuurinen väestö suosii Prismaa, mutta Lidl on lähes yhtä suosittu. Suomalaiset ovat löytäneet myös etniset ruokakaupat: monikulttuurisesta väestöstä selvä enemmistö ja kantaväestöstäkin jo runsas kolmannes asioi etnisen ruoan myymälöissä ainakin joskus.

Tietoa useille eri toimijoille

Tutkimustulokset antavat kattavaa tietoa esimerkiksi strategisen suunnittelun ja tuotekehityksen tueksi elintarviketeollisuudelle, vähittäiskaupalle ja ravintoloille. Suomi Syö -tutkimus on myös erinomainen keino alan toimijoille pitää omat tiedot ajan tasalla. Tutkimuksen vastaajamäärä on yhteensä yli 7000 valtakunnallisesti.