Kannustavatko tulospalkkiot oikeasti?

Palkitseminen on tyypillisesti osa-alue, josta ei saada henkilöstötutkimuksissa hyviä tuloksia. Suomalaisten kokonaistyytyväisyys palkitsemiseen on keskiarvolla ilmaistuna vain 2,69 (asteikolla 5-1, jossa 5=erittäin tyytyväinen ja 1=erittäin tyytymätön). Tämä ilmenee Taloustutkimuksen tammikuussa 2025 päivittämästä tietopankista.

Palkitsemisen osa-alueista ollaan tyytyväisimpiä työsuhde-etuihin, mutta niissäkään tyytyväisyys ei ole kovin korkealla tasolla (keskiarvo 2,97). Tyytyväisyys palkkoihin on keskiarvoltaan 2,94, hyvien työsuoritusten huomioimiseen organisaatiossa 2,59, ja tyytymättömimpiä ollaan tulospalkkion kannustavuuteen (ka. 2,18).

Työsuhde-eduista herää ajatus, onko organisaatioissa tuotu tarpeeksi esiin omat työsuhde-edut ja viestitty niistä myös säännöllisesti. Moni työsuhde-etu tuntuu muuttuvan ajan myötä itsestäänselvyydeksi, eikä niitä enää osata ajatella työsuhde-eduiksi.

Tyytyväisyys hyvien työsuoritusten huomioimiseen on myös luvattoman alhaisella tasolla, tähän olisi hyvä kiinnittää suomalaisessa työelämässä huomiota. Hyvien työsuoritusten huomiointi on vahvuus-heikkous -analyysimme mukaan kaikkein merkityksellisin tekijä palkitsemisessa, selvästi merkityksellisempi kuin itse palkka. Yksityisellä sektorilla työsuoritusten huomiointi on hieman paremmalla tasolla kuin julkisella sektorilla, jossa tyytymättömyyttä hyvien työsuoritusten huomioimiseen esiintyy erityisesti hyvinvointialueilla. Yleisesti ottaen hyvät työsuoritukset huomioidaan herkemmin pienissä kuin suurissa yrityksissä.

Tässä oli taas yksi pintaraapaisu tietopankin tuloksista, tulemme kertomaan tuloksista pitkin vuotta uutiskirjeissämme. Tietopankki on asiakkaittemme käytössä, kun teemme henkilöstötutkimuksia tai sisäisiä työnantajakuvatutkimuksia.

Taloustutkimuksen henkilöstökokemustietopankki on päivitetty tammikuussa 2025 Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Tietopankissa on kaikkiaan 3943 vastaajaa, jotka ovat 18–79-vuotiaita, työskentelevät eri toimialoilla, niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorilla, pienissä, keskisuurissa kuin suurissa organisaatioissa sekä henkilöstöluokan että liikevaihdon mukaan ja eri puolilla Suomea. He ovat asemaltaan eri tasoisia johtavasta asemasta työntekijään, sekä esihenkilöitä että ei esihenkilöitä. Vastaajat on myös segmentoitu seitsemään eri luokkaan arvojen ja asenteiden mukaan ja suositteluhalukkuuden mukaan suosittelijoihin, passiivisiin ja kriitikoihin. Nämä ja muita taustatietoja on käytettävissä, kun tarkastellaan tietopankin tuloksia tai kun valitaan sopivaa vertailuryhmää asiakkaamme omaan henkilöstötutkimukseen.

Kerromme mielellämme lisää! Voit myös lukea lisää henkilöstökokemuksen mittaamisesta täältä!

Ota yhteyttä:
Senior Insight Manager Paula Lehto, p. 010 758 5275, paula.lehto@taloustutkimus.fi