Ratkaiseeko maskiton äänestäjä kuntavaalit?

10.02.2021

Suomalainen äänestäjäkunta on perinteisesti jakautunut erilaisten ulottuvuuksien kautta. On maaseutu–kaupunki-, kansainvälisyys–kansalliset asiat-, eliitti–kansa-, ympäristö–talous- ynnä muita vastakkainasetteluja.

Nyt kun huhtikuun kuntavaalit lähestyvät yhtä vauhdikkaasti kuin valon määrä lisääntyy, politiikkaan on ilmaantunut aikaisempiin vaaleihin verrattuna uusi, näkyvä ulottuvuus: kasvomaskin käyttö.

Eräs perussuomalaisiin kallellaan oleva ystäväni on todennut, että hän ei hiero käsiinsä ”limaa” (eli desinfiointiainetta) eikä laita naamalleen ”räppänää” (kasvomaskia). Sanavalinnat kuvaavat tietyn väestönosan asenteita koronatorjuntaa ja rajoituksia kohtaan.

Tällaista ajattelutapaa esiintyy kaikkien puolueiden keskuudessa, mutta tilastojen valossa perussuomalaisten kannattajat ovat keskimääräistä haluttomampia maskin käyttöön: syksyllä 2020 Yle uutisten toimeksiannosta tekemässämme kyselytutkimuksessa yli puolet, 56 prosenttia, perussuomalaisten kannattajista totesi, että he eivät käytä kasvomaskia ollenkaan.

Tunnollisimpia maskinkäyttäjiä, ainakin oman ilmoituksensa mukaan, ovat vihreiden kannattajat, joista vain 22 prosenttia ei käytä maskia. Perussuomalaisten maskivastaisuus on huomattavan suuri verrattuna myös kokoomuksen (34 prosenttia ei käytä maskia), vasemmistoliiton (32 %) ja Sdp:n (30 %) lukemiin.

Perussuomalaisten päävastustajakseen nimeämän keskustan kannattajilla luku on 42 prosenttia.

”Räppänän” vieroksuminen on sidoksissa sukupuoleen, sillä miehistä 44 prosenttia ei syksyisen tutkimuksemme mukaan käytä maskia, ja naisilla luku on 31 prosenttia.

Luvuissa näkyy myös alueellinen vastakkainasettelu: perussuomalaiset on miesvaltainen puolue, jonka kannattajat asuvat keskimääräistä useammin väljästi omakotitaloissa. Vihreiden naisvaltainen kannattajakunta taas viihtyy enemmänkin kaupungeissa. Keskusta on siinä välimaastossa, ja asuinpaikkatoiveissa perussuomalaiset ovat itse asiassa keskustalaisempia kuin keskustalaiset itse!

Maskin käyttöhalukkuus tai -haluttomuus sekä pelko samoihin äänestystiloihin tunkemisesta muiden kanssa saattaa vaikuttaa kuntavaalien äänestystuloksiin.

Työikäiset perussuomalaiset tuskin jättävät kuntavaaleissa äänestämättä koronanpelon takia. Lisäksi perussuomalaiset ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Sen sijaan Sdp:n ja keskustan kannattajissa on keskimääräistä iäkkäämpää väkeä, jolle digitaalinen kampanjointi on vierasta. Puolueilla onkin täysi syy pelätä, että heidän äänimääränsä jäävät vaatimattomiksi, ellei vaaleja lykätä tuonnemmaksi. Tuskin niitä lykätään, paitsi jos koronatilanne räjähtää aivan katastrofaaliseksi.

Juho Rahkonen
tutkimus- ja asiakkuusjohtaja
juho.rahkonen@taloustutkimus.fi

Arkistoon