Tutkimukset vaikuttajaviestinnän välineenä

Se nyt vaan on niin, että on helpompi vakuuttaa toinen ihminen uskomaan jokin asia, jos oman väitteen tueksi on esittää luku, mikä on peräisin uskottavasta lähteestä.

Vaikka teemme tutkimuksia äärimmäisen moneen eri tarpeeseen ja paljon myös markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun tai yrityksen sisäisten kehittämistoimien tueksi, niin hyvin usein markkina- ja mielipidetutkimuksia käytetään myös vaikuttajaviestinnän välineenä. Nyt eduskuntavaalien alla tätä näkee erityisen paljon, mutta on sitä aina muutenkin.

Muutamia tuoreimpia esimerkkejä nyt maaliskuulta ovat esimerkiksi OAJ:n koulutuskysely, jossa tuloksena kansalaiset vaativat kouluihin pienryhmiä oppimisen tueksi, koulutuksen rahoituksen lisäämistä sekä koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien korjaamista. Ja OAJ toivoo tulevalta hallitukselta vastaavia toimia.

Invalidiliitto puolestaan halusi selvittää tutkimuksella, mitä mieltä suomalaiset ovat heidän vaaliteemoistaan kuten esimerkiksi ”esteetön yhteiskunta” tai ”apuvälineet ja kuntoutus tukevat toimintakykyä”. Vaaliteemoilla pyritään vaikuttamaan niin äänestäjiin, kansanedustajaehdokkaisiin kuin tulevaan hallitukseenkin niin, että sekä vammaiset ihmiset että ylipäätään yhdistystoiminta saisivat huomiota ja rahoitusta.

Lakimiesliiton tutkimuksesta puolestaan selviää, että puolet suomalaisista ei uskaltaisi mennä oikeuteen kulujen vuoksi. Mikä osoittaa, että suomalaiset ovat huonosti valmistautuneita puolustamaan oikeuksiaan tarvittaessa. Tuloksia käytetään Lakimiesliiton ”Oikeus kuuluu kaikille” -kampanjassa.

Myös yritykset tekevät yhtä lailla vaikuttamisviestintää. Viime viikkojen näkyvimpiä on ollut energiayhtiö Loisteen ulostulo tutkimuksellaan. Sen perusviesti ”suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella” on saanut sekä mediatilaa että herättänyt reippaasti keskustelua ja huomiota sosiaalisessa mediassa.

Yhtä kaikki, tutkimukset ovat tehokas ja toimiva työkalu vaikuttajaviestinnässä. Mutta vain jos toteuttaja säilyttää neutraalisuutensa, luotettavuutensa ja uskottavuutensa prosessissa. Tulosten ”räätälöintiin” ei saa lähteä, vaan tutkimukset tulee suunnitella objektiivisesti. Silloin on toki aina myös riski siitä, että tulokset eivät olekaan sitä, mitä tutkimuksen teettäjä halusi. Mutta ei siitä mainonnasta muutenkaan 100 % aina toimi ja riskejä on liiketoiminnassa otettava. Kuitenkin yleensä, jos ollaan aidosti oikealla asialla, tulokset tukevat tekemisen tavoitteita ja vaikuttajatutkimuksista saadaan selkeä ja ulosmittava hyöty.

Kari Roose
tutkimusjohtaja
010 758 5361, kari.roose@taloustutkimus.fi