Mihin olemme valmiita hiilijalanjälkemme pienentämiseksi?

Mihin olemme valmiita hiilijalanjälkemme pienentämiseksi?

06.11.2018

Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, mikä on esimerkiksi ruuan tai eri liikkumisen muotojen hiilijalanjälki. Kuluttajalle tätä on vaikea konkretisoida. HS sitä yritti ansiokkaasti lauantain 20.10.2018 jutussaan. Mitä kuluttajat ovat oikeasti tehneet oman jälkensä pienentämiseksi ja mihin he ovat valmiita?

Keskustelua on myös arvosteltu tekopyhäksi: toimenpiteillä Suomessa ei olisi vaikusta isoon kuvaan. Julkinen keskustelu voi myös vääristää mielikuvaa, sillä julkisuudessa äänekkäimpien äänet kuuluvat. Yleensä kuitenkin hiljainen enemmistö ratkaisee. Hyvä esimerkki tästä on kasvissyönti. Jos johtopäätös tehtäisiin some-keskustelun tai medianäkyvyyden perusteella, olisi lihansyönti vähentynyt Suomessa dramaattisesti. Lihansyönti Suomessa on ainakin ostettujen kilojen mukaan kasvanut, ei vähentynyt.

Hyvät aikomukset kuitenkin todennäköisesti heijastavat tulevaa muutosta. Siksi niitä kannattaa tutkia. Kysyimme lokakuussa suomalaisia edustavasti, mitä itse kukin olisi valmis tekemään oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Ohessa muutamia makupaloja:

  • 73 % on sitä mieltä, että sähköautoja pitäisi suosia verotuksessa
  • 61 %:n mielestä lentomatkailua pitäisi verottaa nykyistä enemmän ympäristösyistä
  • 62 % on valmis muutamaan omaa ruokavaliotaan
  • 59 % on valmis käyttämään enemmän joukkoliikennettä

Iso kuva muutoshalukkuudessa on se, että nuorempi polvi on valmiimpi muuttamaan omaa käyttäytymistään. Poikkeuksena on lentomatkailu, jossa kaikkein nuorimmat (15-24-vuotiaat) suhtautuvat lentoveroon yhtä kriittisesti kuin yli 55-vuotiaat vastaajat.

Kysyimme samalla myös muutamasta muusta ajankohtaisesta asiasta kuten poliittisista lakoista, työehtosopimusten yleissitovuudesta ym. Lisätietoja tulosten hankkimisesta omaan käyttöön voi kysyä Jari Pajuselta, jari.pajunen@taloustutkimus.fi.

Jari Pajunen
toimitusjohtaja

Arkistoon