Keskustan kannatus lepää yhä enemmän Pohjois- ja Itä-Suomen varassa
Vihreät rynnistävät maakuntiin, perussuomalaiset laimentuu yleispuolueeksi
Keskustan kannatuksesta 46,6 prosenttia tulee tällä hetkellä Pohjois- ja Itä-Suomesta. Neljä vuotta sitten, edellisen hallituskauden vaihteessa, luku oli selvästi pienempi: 39,8 prosenttia. Vastaavasti keskustan kannatuksesta enää 10,7 prosenttia tulee Helsingistä ja muualta Uudeltamaalta, kun vielä neljä vuotta sitten osuus oli 14,3 prosenttia.
Luvut käyvät ilmi Taloustutkimuksen tekemästä laajasta selvityksestä, johon on koottu puhelinhaastatteluilla kerättyä puolueiden kannattajatietoa kahdelta ajankohdalta: maaliskuun alusta toukokuun loppuun 2015 ja 2019. Aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia, joten niillä voidaan tutkia puolueiden kannattajaprofiileissa tapahtuneita muutoksia.
Vuoden 2015 aineistossa haastateltavia on 5832 ja vastaavana ajankohtana kerätyssä vuoden 2019 aineistossa 6857. Virhemarginaali on yhden prosenttiyksikön luokkaa.
Viime eduskuntavaalien aikoihin julkisuudessa levisi käsitys, jonka mukaan keskustan vaalitappio olisi johtunut ennen kaikkea siitä, että puolueen vahvojen ydinkannatusalueiden väki hylkäsi keskustan. Näkemys on vain osittain oikea: suhteellisesti vielä pahemmin keskustan kannatus sukelsi Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.
Kaupungistuminen ja yhteiskunnan muutos kurittavat keskustaa. Kun väki valuu etelän kasvukeskuksiin, keskustan kannatus lepää entistäkin vahvemmin Itä- ja Pohjois-Suomen äänestäjien harteilla. Keskusta on yhä leimallisemmin maaseudun ja alueiden puolue.
Toinen merkittävä muutostrendi on vihreiden työntyminen maakuntiin: vuonna 2015 vihreät oli selvästi nykyistä riippuvaisempi pääkaupunkiseudun äänestäjistä, joilta tuli 42,1 prosenttia vihreiden kannatuksesta. Nyt osuus on 35,7 prosenttia. Samalla Pohjois- ja Itä-Suomen osuus vihreiden kannatuksesta on kasvanut noin prosenttiyksiköllä. Jos tämä kehitys jatkuu, tulevat viherjytkyt rakennetaan entistä laajemmalla maantieteellisellä alueella, myös maaseudulla.
Vihreät on ainoa puolue, joka on onnistunut kasvattamaan alle 25-vuotiaiden osuutta kannatuksestaan: neljässä vuodessa se lisääntyi 18,9:stä 22,1 prosenttiin. Nuoret ikäluokat Suomessa pienenevät pienenemistään, mutta niistäkin vähistä äänistä vihreät haravoi entistä suuremman osan. Kannattajaprofiilien perusteella vihreillä on edessään valoisa tulevaisuus.
Viime vaalikauden puolivälissä, kun perussuomalaiset oli kannatukseltaan alle kymmenen prosentin puolue, sen linja ja kannattajaprofiili olivat selvästi jyrkempiä kuin nyt. Puolueen kannatuksen palattua 20 prosentin tuntumaan se on liudentumassa keskustahakuiseksi yleispuolueeksi.
Taloustutkimuksen selvitys osoittaa, että vuosimallin 2015 ”Soinin perussuomalaisilla” ja vuosimallin 2019 ”Halla-ahon perussuomalaisilla” ei ole kannattajien taustatietojen perusteella paljonkaan eroa. Mitä isommaksi perussuomalaisten kannatus oppositiotaipaleella kasvaa, sitä vaikeampi puolueen on erottua kilpailijoistaan, koska kannatuksen kasvaessa puolueen kannattajaprofiili muuttuu väistämättä entistä laimeammaksi ja lähestyy ominaisuuksiltaan ja mielipiteiltään keskimääräistä äänestäjäkuntaa.
Lisätietoja: tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen
juho.rahkonen@taloustutkimus.fi, puh. 050 375 9008