Sormiharjoituksia autoilun verotuksen muutoksista

Eduskuntavaalien lähestyessä puolueet ovat pikkuhiljaa alkaneet tehdä linjauksiaan seuraavan hallituskauden veroratkaisuista. Isossa kuvassa veropolitiikan linja lienee haittaverojen korottaminen ja työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen.

Autoilun verotuksella pyritään ohjaamaan kuluttajan valintoja liikenteen päästötavoitteiden toteuttamiseksi. Liikenteen osuus on noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen kasvihuonekaasujen vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 2005) edellyttää autokannan uusimista, sähköautojen yleistymistä ja joukkoliikenteen käytön lisääntymistä.

Eräänä keinona autokannan uusimiseksi on esitetty autoverosta luopumista. Autoveron tuotto on noin 960 miljoonaa euroa. Autoilijan uhkakuvana on se, että autoveron alentaminen korvataan sekä polttoaineverojen että vuosittaisen ajoneuvoveron korotuksilla.

Polttoaineverojen tuotto on noin 4,0 miljardia euroa. Jos autoveron poiston verotuottomenetykset korvataan pelkästään polttoaineverojen korotuksilla, polttoaineveroja korotetaan 25 prosentilla.

Bensiinin hinta nousisi noin 16 prosenttia, eli 25 senttiä litra, ja dieselin hinta nousisi noin 13 prosenttia, eli 20 senttiä litra. Vuodessa 20 000 kilometriä ajavan polttoainekustannukset nousisivat 300–350 euroa vuodessa, jos auto kuluttaa noin 7 litraa 100 kilometrillä.

Vuotuisen ajoneuvoveron tuotto on noin 1,1 miljardia euroa. Jos autoveron poiston verotuottomenetykset korvataan pelkästään ajoneuvoveron korotuksilla, ajoneuvoveroa pitäisi korottaa 90 prosenttia. Nykyisin 150 euroa vuodessa maksavan ajoneuvovero nousee 285 euroon.

Polttomoottoriautoilla ajavien olisi hyvä pitää mielessä se, että mitä nopeammin autokanta sähköistyy, sitä suuremmat tulevat olemaan polttoaineverojen ja ajoneuvoveron korotukset. Sähköautokannan kasvu pienentää polttoaineverojen tuottoa. Valtio kerää veronsa autoilijalta tavalla tai toisella.

Pasi Holm
tutkimusjohtaja