Soittobotit, peukku ylös vai alas?

Todennäköisesti useimmat meistä ovat päässeet soittorobottien eli ns. bottien kohteeksi. Kyseessä on sovellus, johon saadaan haluttu ääni ja etukäteen ohjelmoidut kysymykset. Kehittyneemmät botit pystyvät jollakin tavalla reagoimaan vastauksiin. Botti kuulostaa ihanteelliselta ratkaisulta esimerkiksi markkinatutkimukseen, mutta asia ei ole yksinkertainen. Kapasiteettiongelmat saadaan varmaan ratkaistua, mutta tutkimushaastattelu on kuitenkin vuorovaikutusta, ja kysymykset riippuvat usein aikaisemmista vastauksista. Botit eivät pysy perässä. Lisäksi niitä on täysin mahdoton ohjelmoida niin, että botti voisi reagoida kaikkiin  yllättäviin vastauksiin.

Botteja on käytetty ”tutkimuksiin”, mutta tosiasiallinen tarkoitus on ollut kerätä yhteystietoja myyntitarkoituksessa, mutta sitähän botit eivät kerro. Palvelua tarjoavat eivät ole sitoutuneet markkinatutkimusalan ja mielipidemittausalan koodistoon. Tässä täytyy myös vastaajan olla tarkkana mihin vastaa. Eteen on tullut myös tapaus, jossa selvästi pyrittiin johtamaan vastaajaa harhaan siinä, kuka tutkimuksen tekee.

Jos ajatellaan tutkimuskäyttöä, pitäisi vastaajalle kertoa selvästi, että hän keskustelee botin kanssa. Ja jos näin sanotaan, se tuskin parantaa vastaamishalukkuutta.

Taloustutkimus ei käytä botteja. Olemme kyllä pienesti testanneet, mutta johtopäätös oli selvä. Niistä ei ole hyötyä tutkimuskäyttössä. Laadukkaaseen vastaamiseen tarvitaan kaksi ihmistä,  jos tarkoitus on ylipäätään tehdä henkilökohtainen haastattelu. Äkkiseltään voisi luulla, että persoonattomalle botille vastataan paremmin arkaluontoisista asioista. Kokemuksemme kertoo kuitenkin toista, mitä arkaluontoisempi asia, sitä enemmän tarvitaan inhimillistä kontaktia. Ja luottamusta haastattelijan ja haastateltavan välille.

Lopuksi pikku vinkki. Jos ulkomailta soitetaan lontooksi niin botin varma tunnusmerkki on lause:  ”Do not try to put a face on a name, because we have never met”.

Hyvää kesää.

Jari Pajunen
CEO