Ruuhkamaksuilla pyritään estämään ihmisten asumistoiveet

31.08.2020

Taloustutkimuksen asiakkuus- ja tutkimusjohtaja Juho Rahkonen toteutti mielenkiintoisen tutkimuksen ihmisten asumistoiveista . Kolmannes tutkimukseen vastanneista haluaisi asua kaupunkien keskustoissa, vaikka asunto olisi koolta keskimääräistä pienempi. Kaupunkien kehyskunnissa keskimääräistä isommissa asunnoissa haluaisi asua 60 prosenttia ihmisistä. Halukkuus kehyskunnissa asumiseen on lisääntynyt ja halukkuus kaupunkien keskustoissa asumiseen on vähentynyt selvästi vuodesta 2017. Suoraviivai…

Taloustutkimuksen asiakkuus- ja tutkimusjohtaja Juho Rahkonen toteutti mielenkiintoisen tutkimuksen ihmisten asumistoiveista. Kolmannes tutkimukseen vastanneista haluaisi asua kaupunkien keskustoissa, vaikka asunto olisi koolta keskimääräistä pienempi. Kaupunkien kehyskunnissa keskimääräistä isommissa asunnoissa haluaisi asua 60 prosenttia ihmisistä. Halukkuus kehyskunnissa asumiseen on lisääntynyt ja halukkuus kaupunkien keskustoissa asumiseen on vähentynyt selvästi vuodesta 2017.

Suoraviivaisesti voitaisiin tulkita koronakriisin vaikuttaneen ihmisten asumistoiveisiin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä korona-kriisin vaikutusta. Koko totuus se ei voi kuitenkaan olla.

Ihmisten tuloilla on suuri vaikutus asumisvalintoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan mitä suuremmat tulot perheellä on, sitä enemmän halutaan asua isommissa ja kokonaishinnaltaan kalliimmissa asunnoissa kaupungin keskustojen ulkopuolella. Mitä pienemmät tulot ovat, sitä useammin valitaan kaupungin keskustojen pienet ja kokonaishinnaltaan halvemmat asunnot (vaikka niiden neliöhinnat ovat korkeat).

Kova fakta varmistaa ihmisten ilmaisemat toiveet. Kehyskuntien väestö kasvoi voimakkaasti 1980-luvulla ja 2000-luvulla, jolloin oli pitkäkestoinen nousukausi. Kaupunkien keskustojen väestö kasvoi 1970-luvulla, 1990-luvulla ja 2010-luvulla. Silloin kärvisteltiin taantumassa.

Vaikka kotitalouksien tulot vaikuttavat merkittävästi ihmisten asumisvalintoihin, myös ihmisten ikä vaikuttaa. Kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja lähestytään eläkeikää, asuntojen koon merkitys vähenee. Kuten tuore tutkimus osoittaa yli 65-vuotiaat haluavat asua kaupunkien keskustoissa.

Kaupungistumisen megatrendi lienee ollut voimakkaimmillaan 2010-luvulla. Suuret ikäluokat tulivat eläkeikään ja muuttivat asumistoiveittensa mukaisesti kaupunkien keskustoihin. Finanssikriisin jälkeinen pitkä taantuma hidasti palkansaajakotitalouksien tulokehitystä ja vaikeutti heidän asumistoiveiden mukaista muuttoa kehyskuntiin ja isompiin asuntoihin.

Jos koronakriisistä selvitään taloudellisesti suhteellisen kuivin jaloin ilman taloustaantumaa, muuttoliike kehyskuntiin kiihtyy. Ellei sitten politiikka astu peliin. Ruuhkamaksuilla voidaan lisätä merkittävästi kehyskunnissa asuvien ja keskustoissa työssäkäyvien työmatkaliikenteen kustannuksia. Asumisvalintoihin vaikuttavat myös muut asiointikustannukset.

Arkistoon