”Pahisautoilla” mennään duuniin ja hoidetaan työasioita

06.07.2020

Liikenne- ja viestintäviraston julkaisu ”Liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaympäristön muutokset ” on mielenkiintoista kesälukemista. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä pyritään hillitsemään raideliikennettä ja muuta joukkoliikennettä kehittämällä. Perusteluina käytetään kaupungistumista ja uusien asuntojen rakentamista suurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeelle. Tarkasti lukemalla raportista löytyy mielestäni mielenkiintoinen näkökulma tarkastelemalla työmatkaliikennettä. Työllisyysas…

Liikenne- ja viestintäviraston julkaisu ”Liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaympäristön muutokset on mielenkiintoista kesälukemista. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä pyritään hillitsemään raideliikennettä ja muuta joukkoliikennettä kehittämällä. Perusteluina käytetään kaupungistumista ja uusien asuntojen rakentamista suurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeelle.

Tarkasti lukemalla raportista löytyy mielestäni mielenkiintoinen näkökulma tarkastelemalla työmatkaliikennettä. Työllisyysasteen nosto on Marinin hallituksen keskeisin tavoite.

Työ- ja työasiamatkojen osuus kotitalouksien liikennesuoritteesta, eli kuljetuista kilometreistä, on 25 prosenttia. Työmatkasuoritteesta 80 prosenttia ja työasiamatkasuoritteesta 75 prosenttia tehdään henkilöautoilla. Autolla mennään päivittäin duuniin ja hoidetaan työasioita.

Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun väestönkasvu ja kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen ei näytä, ainakaan käytettävissä olevien tilastojen perusteella, vaikuttaneet työpaikkojen sijoittumiseen. Esimerkiksi Helsingin keskustassa lähinnä julkisen hallinnon ja yksityisten yritysten pääkonttoritoimintojen osuus työpaikoista kasvaa. Muilla toimialoilla tapahtuu paljon työpaikkojen hajasijoitusta.

Työmatkojen keskipituuden kasvu on yhtä vahva trendi kuin kaupungistuminen. Tämä pätee kaupungeissa ja maaseudulla.

Kun kansalaisilta kysytään ”mikä on työmatkojen pääasiallinen kulkutapa”, henkilöauton osuus on 48 prosenttia. Ero työmatkasuoritteeseen johtuu siitä, että pidemmät työmatkat tehdään henkilöautolla ja lyhyet työmatkat kasvavassa määrin polkupyörällä.

Ilman merkittävää työllisyysasteen nostoa Suomi ei selviä kansantalouden velkaantumisesta ja vanhenevan väestön hoivamenoista. Ainakin 1970-luvulta asti on puhuttu siitä, että työvoiman liikkuvuus, eli työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelma, on merkittävä rakenteellinen heikkous Suomen työmarkkinoilla.

Jos työntekijä ei kohtuu ajassa ja kohtuu kustannuksin pääse työpaikalle, työvoiman liikkumattomuus pysyy myös jatkossa ongelmana. Suunnitteilla olevat ruuhkamaksut ja polttoaineverojen korotukset nostavat työmatkakustannuksia. Joukkoliikenneverkkoa kehittämällä ei juuri voi vaikuttaa työmatkaliikenteeseen, kuten tilastot paljastavat.

Arkistoon