Miten silakkasushista saisi uuden avokadopastan?

Pöydän pitäisi olla katettu kalahylkiömme komealle paluulle

Aina silloin tällöin palaan hetkeen Kauppatorilla. Oli käynnissä syksyn 2010 silakkamarkkinat ja hyvä kaverini Matti Kalatukku Erikssonilta puuhasi WWF:n kavereiden kanssa silakkasushin maailmanvalloitusta. Ihmettä olivat maistelukojulla todistamassa useat japanilaiset turistit, Salolaisen Pertti ja moni muu tunnettu poliitikkomme*. Maistiaiset maistuivat kansalle todella hyvin. Olin mukana ja ajattelin, että testattava tavarahan on yksinkertaisesti älyttömän hyvää. Uskoin ja toivoin, että Suomi-tuunatusta sushista päsähtää uusi elintarvikehittimme. No ei päsähtänyt. Sen sijaan tuli avokadopasta pari vuotta myöhemmin ja putsasi kaupan hyllyt.

Kauppatorin silakkahumu palasi mieleeni, kun luin tammikuisen Hesarin kuukausiliitteen karun mutta romanttisen jutun itäisen Suomenlahden viimeisistä silakan troolaajista, Holgerista ja Hannusta**. Pari lainausta suoraan jutusta:

”Nykyisin suomalaiset syövät silakkaa henkeä kohti noin 600 grammaa vuodessa. Siis pari kolme kertaa vuoden aikana.

….Kaupallisten kalastajien tärkein saalislaji merialueilla on kuitenkin silakka. Sitä kalastettiin vuonna 2018 kaikkiaan 134 miljoonaa kiloa.”

Eli 134 miljoonaa kiloa, ja siitä vain noin 2 % päätyy suomalaisten ruokalautasille. Ja vaikka esim. WWF on yrittänyt mainostaa silakkaa ekologisena lähiruokana, niin tämän vuosikymmenen hitti on/oli avokadopasta. Joo kasvisruokahan on hyvää ja ilmastoystävällistä, mutta luulisi avokadojen roudaamisen olevan paljon ilmastoraskaampaa kuin kotimaisen kalan käytön – etenkin kun silakan kalastaminen poistaisi vesistöjä rehevöittäviä ravinteita.

Mikä voisi muodostua esteeksi, jos silakasta alettaisiin rakentaa uutta ruokarakettia? Ei ainakaan suomalaisten ruokailutottumukset. Taloustutkimuksen Suomi Syö 2018 -tutkimuksen mukaan 45 % suomalaisista aikoo lisätä ja vain 4 % aikoo vähentää kalan syöntiä. Kalan syöntiä merkittävästi lisäävien (7 %) osuus on moninkertaistunut vuodesta 2016 (2 %). Eli potentiaali on paisumassa ja sen soisi kohdistuvan myös muuhun kuin kassiloheen.
Esteeksi eivät muodostu myöskään ruokailusuositukset, sillä silakka on rehabilitoitu***: Myrkkypitoisuudet ovat laskeneet ja silakan syöntiä suositellaan taas.

Miten silakan palauttaminen pöytiimme sitten onnistuisi? Avokadopastasta saatiin rakennettua taitavalla markkinoinnilla ilmiö. Hyvä yhteenveto tästä on tarjolla esimerkiksi ansiokkaassa Suolaa ja Hunajaa ruokablogissa. Bloggaajat ja muut vaikuttajat saatiin mobilisoitumaan jo ennen kuningasreseptin sisältäneen kirjan lanseerausta ja Facebook saatiin täyteen hurmioitunutta suosittelua.

ELI. Mitäpä jos aloittaisimme pro bono massiivisen silakkabuumin? Otetaan särkikin mukaan? Anyone..?

Pasi Huovinen, tutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy

*PS. Löysin kyseisiltä silakkamarkkinoilta videonkin: https://www.youtube.com/watch?v=bbCVI3pgz6M
** https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005984681.html.
***https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalat-ja-muuttuva-ymparisto/kalat-ja-ymparistomyrkyt/

Taloustutkimuksen Suomi Syö on vuosittainen tutkimus, joka kasvattaa ymmärrystä suomalaisten ruokailutrendeistä ja elintarvikkeiden kuluttamisesta. Suomi Syö -tutkimuksesta vastaa tutkimuspäällikkö Merja Lintunen, merja.lintunen@taloustutkimus.fi