Minä haluan itselleni junaradan

Julkisessa keskustelussa esillä olevat henkilöjunaliikennettä palvelevat miljardihankkeet ”tunnin junat Tampereelle ja Turkuun”, Pisara-rata ja tunnelihanke FinEst Link saavat taakseen paljon painoarvoa. Mallia haetaan Ruotsista. Ruotsi on päättänyt yhdistää Tukholman ja Göteborgin sekä Tukholman ja Malmön nopealla ratayhteydellä. Ajatuksena ratahankkeissa on suurten kaupunkien työssäkäyntialueiden nivominen toisiinsa kiinteäksi kokonaisuudeksi.

Ruotsista kannattaa hakea oppia myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamisen näkökulmasta. On koko Suomen kansantalouden etu, että rataverkkoa kehitetään myös tavarajunaliikenne huomioiden. Kaksi esimerkkiä Ruotsista:

1. Pohjoista rautatieyhteyttä Luleå–Kiiruna kehitetään lähes yksinomaan kaivosteollisuuden näkökulmasta.
2. Tukholman ja Göteborgin uusi henkilöjunaliikenteen ratayhteys on taloudellisesti kannattava. Keskeisenä syynä ratayhteyden taloudelliseen kannattavuuteen on se, että vanha rata jää tavarajunaliikenteen käyttöön. Tavarajunaliikenteen sujuvuuden parantuminen alentaa elinkeinoelämän logistiikkakustannuksia. Vanhan radan kansantaloudellisen hyödyn kasvu parantaa uuden radan kannattavuutta.

Ratahankkeista päätettäessä voisi olla hyvä esittää kysymys: miten tunnin junat, Pisara-rata ja FinEst Link alentavat suomalaisten vientiyritysten logistiikkakustannuksia ja parantavat yritysten kilpailukykyä?

Rautateiden tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan merkittävästi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tavarajunaliikenteen kasvuun vaikuttavat kaivosteollisuuden ja erityisesti metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät. Tavaraliikenne-ennusteessa mainitaan erityisesti yhteysväli Vartius–Kontiomäki–Oulu–Kokkola, Iisalmi–Ylivieska ja Savon rata. Jos suunnitellut bioenergianinvestoinnit Pohjois-Savossa toteutuvat, Savon rata uhkaa tukkeutua.

Pasi Holm
tutkimusjohtaja
Taloustutkimus