Mikä on tilastollinen riskisi saada koronatartunta?

27.07.2020

Heti alkuun varoitus: tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole vähätellä Covid 19 -taudin vaarallisuutta eikä leviämisriskiä. En ole epidemiologi enkä pyri antamaan täsmällistä, prosentuaalista vastausta otsikon kysymykseen; ei sellaista tosin voi kukaan muukaan antaa, koska riski on jokaisella yksilöllä erilainen ja hän voi ratkaisevasti vaikuttaa siihen omalla käyttäytymisellään. Yhteiskuntatieteilijänä haluan rohkaista kysymään vaikeita kysymyksiä ja tarkastelemaan asioita tilastollisesta näkökul…

Heti alkuun varoitus: tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole vähätellä Covid 19 -taudin vaarallisuutta eikä leviämisriskiä. En ole epidemiologi enkä pyri antamaan täsmällistä, prosentuaalista vastausta otsikon kysymykseen; ei sellaista tosin voi kukaan muukaan antaa, koska riski on jokaisella yksilöllä erilainen ja hän voi ratkaisevasti vaikuttaa siihen omalla käyttäytymisellään.

Yhteiskuntatieteilijänä haluan rohkaista kysymään vaikeita kysymyksiä ja tarkastelemaan asioita tilastollisesta näkökulmasta. Toki tiedän, että lentopelkoisen oloa ei lievitä tieto siitä, kuinka pieni todennäköisyys lentoliikenteessä on joutua onnettomuuteen. Sivumennen sanoen: lentokoneissa on niin tehokas ilmanvaihto, että asiantuntijoiden mukaan tartuntojen riski on siellä hyvin pieni, vaikka aivomme vaistomaisesti muuta väittävät.

Ihmisaivoja ei ole luotu systemaattiseen, tieteelliseen ajatteluun. Sen sijaan, että katsoisimme asioita kokonaisvaltaisesti, aivomme valikoivat todellisuudesta sellaisia tietoja, jotka tukevat jo valmiiksi omaksumaamme näkemystä. Reagoimme useimpiin asioihin tunteella, ei niinkään järjellä, ja tämä pätee etenkin koronakriisiin.

Media on ollut keväästä asti täynnä otsikoita, jotka kertovat koronaepidemian laajentuneen hallitsemattomasti ja terveydenhoitojärjestelmän olevan romahduspisteessä, milloin Italiassa tai Espanjassa, milloin Hongkongissa, Brasiliassa tai Yhdysvalloissa. Maaliskuussa julkisuudesta välittyi sellainen kuva, että todennäköisesti Suomessakin loppuvat tehohoitopaikat pian kesken.

Pahimpaan varautuminen on tietysti viisasta, ja sellainen ominaisuus on historian alkuhämärästä lähtien auttanut lajiamme säilymään hengissä. Mutta jos nyt kuitenkin pysähdytään edes hetkeksi miettimään, mikä on suomalaisen ihmisen todellinen riski saada koronavirustartunta. Se on niin olemattoman pieni, että normaalia taloudellista toimeliaisuutta ei ole syytä enää lamauttaa, vaan meidän täytyy pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä turvavälit huomioon ottaen.

THL:n mukaan koronatartuntoja on todettu Suomessa noin 7500, mikä on alle puolitoista promillea maan 5,5-miljoonaisesta väkiluvusta. Siis hieman useampi kuin yksi tuhannesta on todistettavasti kyseisen taudin saanut joskus tässä neljän kuukauden kuluessa. Heistä on siihen kuollut 328 henkilöä, mikä on noin 4,5 prosenttia tartunnan saaneista.

Suurin osa noista tartunnan saaneista on tautinsa jo sairastanut ja siitä parantunut, joten edes promille Suomen asukkaista tuskin on supertartuttajia. Testattuja näytteitä on Suomessa jo yli 311 000, joten melkoisen suuri osa epäillyistä tartunnoista on tullut seulottua läpi.

Kun vältämme pitkäaikaista oleskelua huonosti ilmastoiduissa sisätiloissa, joissa on vieri vieressä paljon ihmisiä, kaiken järjen mukaan on erittäin pieni riski, että joutuisimme liian läheisiin tekemisiin koronavirusta tartuttavien henkilöiden kanssa.

Meidän ei siis kannata aloittaa syksyllä uutta rajoitusten ja pandemiapelon aaltoa, eikä kansantaloutemme enää kestäisi sitä. Keväisenkin seisokin miljardilaskua maksetaan vielä pitkään.

Suomalainen viileä maalaisjärki ja väljän yhdyskuntarakenteemme mahdollistama turvavälien pitäminen ovat sellaisia valttikortteja, joista useimmissa maailman maissa voidaan vain haaveilla.

Arkistoon