Mitä vahvuuksia koulun pitäisi vahvistaa lapsissa?

Suomalaisten mielestä koulun pitäisi vahvistaa lapsissa oikeudenmukaisuutta, kunnioitusta ja rehellisyyttä

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä koulun tulee vahvistaa lapsissa ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta. Syvien vahvuuksien koulu -hankkeen teettämässä ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa mielipidetutkimuksessa peräti 67 prosenttia kansalaisista valitsee oikeudenmukaisuuden niiden vahvuuksien joukkoon, joita koulun tulisi lapsissa vahvistaa.
 
Toiseksi tärkein vahvuus suomalaisten mielestä on kunnioitus, jonka valitsee tärkeimpien joukkoon 53 prosenttia ja kolmanneksi tärkein rehellisyys (45 prosenttia). Vähiten tärkeimpiä vahvuuksia ovat urheus, riemullisuus ja vaatimattomuus, jotka saivat kukin vain muutaman prosentin kannatuksen.
 
Tutkimuksessa vastaajille esitettiin 72 vahvuutta, joista heidän piti valita mielestään 12 tärkeintä. Johdannossa kerrottiin, että vahvuuksien kartoitus liittyy siihen, että koulujen opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa vuonna 2016.
 
Tutkimus tehtiin huhtikuun loppupuolella 2014, ja siihen vastasi 1014 Suomessa asuvaa 15–79-vuotiasta henkilöä.
 
Tutkimuksen tausta
 
Syvien vahvuuksien koulu -hankkeessa (2010–2014) on tavoiteltu kokonaisvaltaisuutta, joka tuottaisi koulun kehityskertomukseen uudenlaisen positiivisen psykologian, voimaantumisteorian ja kommunikatiivisuuden filosofialle, teorialle ja periaatteille nojaavan lähestymistavan. Lähestymistavan keskiössä ovat perinteiset aristoteeliset hyveet ja vahvuudet ja positiivisen psykologian piirissä kehitetty ns. universaalien vahvuuksien luettelo.  
 
Kuudessa pilottikoulussa toteutettujen lasten, vanhempien ja opettajien hyve-vahvuusarviointien lisäksi haluttiin laajempi tiedollinen perusta niistä vahvuuksista, joita vanhemmat toivovat koulun kehittävän lapsissa. Pelkistettynä kysymys kuuluu miten, millä tavoin ja mihin periaatteisiin nojaten koulun tulisi toteuttaa vanhempien lapsiinsa kohdistamaa suurta suunnitelmaa?
 
Tutkimuksessa merkittävimmäksi odotukseksi nousevat oikeudenmukaisuus, kunnioitus, rehellisyys, ahkeruus, arviointikyky, vastuullisuus, huomaavaisuus, luotettavuus, kohteliaisuus, tiedonjano, luovuus, kärsivällisyys, itsevarmuus, totuudenmukaisuus, reiluus, kekseliäisyys, ystävällisyys, itsehillintä, sosiaalinen tilannetaju, innokkuus, määrätietoisuus, myötätunto, sinnikkyys ja uteliaisuus.
 
Vähiten merkitseviksi odotuksiksi muodostuivat urheus, riemullisuus, vaatimattomuus, anteliaisuus, huippuosaavuus, kauneuden arvostus, antaumuksellisuus, henkisyys, johtajuus, säädyllisyys, lempeys, kestävyys, toivo, luottavaisuus, erinomaisuus, palvelualttius, puhtaus, nerokkuus, uskollisuus, vilpittömyys, leikkimielisyys, lojaalisuus, kaukonäköisyys ja kiitollisuus. Tarkastelua voi jatkaa tutkimalla, miten vahvuusodotukset sijoittuvat varsinaisiin universaalien vahvuuksien alla olevaan jaotteluun ja miten ilmiöpedagogiikka ja vahvuudelliset löydökset tukevat toisiaan.
 
Lisätietoja:
 
Juho Rahkonen (Taloustutkimus Oy): puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi 
 
Juhani Räsänen (Syvien vahvuuksien koulu -hanke): puh. 050 520 1340, juhani.rasanen@julkiviestinta.inet.fi
 
 
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus toteutettiin huhtikuussa Taloustutkimus Oy:n Internetpaneelissa, ja siihen vastasi 1014 henkilöä. Vastaajat edustavat tilastollisesti Suomen aikuisväestöä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
 
Kysymykset esitettiin Syvien vahvuuksien koulu -hankkeessa luodulla arviointilomakkeella, joka sisälsi 72 vahvuutta. Niihin oli liitetty kuvaus siitä, millaisena vastaaja vahvuuden voisi ymmärtää. Vahvuudet jaettiin neljään sattumanvaraisesti ryhmiteltyyn paneeliin, joiden piiristä tuli nimetä kolme vahvuutta, joita vastaaja toivoo koulun kehittävän lapsissa. Kaikki vahvuudet olivat luonnehdinnaltaan positiivisesti latautuneita sisältäen eettisen toimintaorientaatiollisen ohjeen eli ns. eettisen toimintaorientaation.