Mitä jos autottomuudesta tulee megatrendi?

10.6. HS lauantain jutussa kerrottiin oululaisesta Tauben perheestä, joka kyllästyi maksamaan 500 euron mersumenoja laittaen varat mieluummin unelmaomakotitalon lainalyhennyksiin. Taubet eivät ole yksin ideansa kanssa. Varsinkin kaupunkien jalankulkuvyöhykkeillä autottomia talouksia on pääkaupunkiseudulla yli puolet ja muualla Suomessa noin 40 %. Kaikkiaan autottomia on pääkaupunkiseudun talouksista 45–50 % (Muu Suomi noin 30 %).

Autoilun kustannukset ovat kallistumaan päin, nuoret näyttävät pitävän jopoista, kaupunkipyörät ovat tulleet jäädäkseen, työnantajat kannustavat työmatkapyöräilyyn ja autottomille tarjotaan erilaisia ratkaisuja satunnaisiin kuljetustarpeisiin. Airbnb:n kaltainen vertaisautonvuokraus on jo mahdollista, vaikkei ilmeisesti vielä kovin suosittua (?).

Voisiko tästä päätellä, että autottomuudesta on tulossa uusi megatrendi?

Riittävästi asiaa pohdittuani päätin alistaa itseni koehenkilöksi ja vaihtaa audimiehen elämäni autottomaksi – ainakin muutaman kuukauden määräajaksi. Näin saisin paremman käsityksen autottomuuden hyödyistä ja haitoista.

Jo lyhyen ajan kokeilun jälkeen allekirjoitan monet Tauben poppoon kokemukset: Rahaa säästyy. Ja paljon. Eikä tämä välttämättä ole edes suurin voitto, vaan yllättäen autottomuuden spill-over -efektinä elämästä tulee kiireettömämpää ja stressittömämpää, kun ei ole mahdollista sinkoilla autolla sinne tänne. Tekemistä ei tule ahnehdittua liikaa ja kunnosta tulee puolivahingossa pidettyä hyvää huolta.

Entä muuta? Yli 40 % suomalaisten autoilumatkoista on alle 5 km:n mittaisia, ja ne kohdistuvat lähinnä välttämättömien asioiden hoitoon kuten kaupassa käytiin. Nykyään nämä pyrähdykset voi ulkoistaa esim. nettiruokakaupalle, jos kauppa ei ihan kotikorttelissa sijaitse. Tähän havahduin parin ensimmäisen autottoman päiväni aikana.

eRuokakaupoissa on vielä kehitettävää, mutta itselleni nykyisetkin kelpaavat paremmin kuin hyvin. Autottomuus ja nettiruokakauppa ruokkivat toisiaan, ja voivat yhdessä synnyttää riittävän suuren joukon, jonka mukana massat alkavat tosissaan muuttaa asiointitottumuksiaan kivijaloista ja marketeista nettiin.

Kuka voittaa nettiruokapelin sen yleistyessä? Pystyvätkö isot kaupan toimijat tähän, kun valtaosa näiden huomiosta ja pääomasta on kiinni marketeissa? Tuleeko iso ulkomaan jätti ja hoitaa homman, vai saadaanko Suomeen uusia kotimaisia ruokakaupan toimijoita? Suomen talouden kannalta kolmas tai ensimmäinen vaihtoehto olisi kai paras.

Lähteet:
Liikenne- ja viestintäministeriö: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet ja HS 10.6.2017

Pasi Huovinen, Tutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy